Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Siurolaisesta Raisamon kaupasta tunnettu Sirkka Raisamo on kuollut

Kirjoittaja on kirjailija ja Sirkka Raisamon tyttärentytär. Siurossa vuosikymmeniä toimineen ja sittemmin Harjuniittyyn siirtyneen Raisamon kaupan osaomistaja ja taustavaikuttaja Sirkka Matilda Raisamo kuoli Nokialla hoivakoti Fredrikissä 96-vuotiaana keskellä kukkeinta kesää, 11. heinäkuuta. Sirkka oli syntynyt joulupäivänä 1922 Siikamäellä ratamestari Simo Pitkäsen perheen kymmenenneksi lapseksi. Isän tapaturmaisen kuoleman jälkeen perhe muutti vuonna 1930 äidin kotiseudulle Tampereelle. Vain 11-vuotiaana Sirkka jäi täysorvoksi, mutta perhe piti edelleen yhtä: isosiskot ja -veljet huolehtivat Sirkasta aikuisikään asti. Sirkka oli etevä oppilas ja luonteeltaan kaunosieluinen, mutta vähävaraisena valitsi kouluvuosien jälkeen käytännöllisen alan opinnot. Tampereen kauppaoppilaitoksessa hän tutustui Kalle Raisamoon , siurolaiseen kauppiaanpoikaan. Kevätiltojen kävelyretket puistoissa nivoivat 15–16-vuotiaat nuoret erottamattomasti yhteen. Sotavuosina Kallen ollessa radiotiedustelijana Sirkka työskenteli Härmälässä lentokonetehtaan konttoristina. Ankarien aikojen lientyessä Sirkka ja Kalle avioituivat Siurossa 25.3.1945. Pariskunta asettui asumaan Siuroon ja otti pian vetovastuun Raisamon kaupasta. Sirkka muonitti paitsi perheensä, myös kaupan työntekijät, ja huolehti muutenkin laajasta taloudesta. Lapsia syntyi neljä, ja ydinperheen lisäksi kaupan talossa asui enimmillään viisi sukulaista. Sirkka oli kodin keskushenkilö ja sydän. Siurolaiset tunsivat hänet ystävällisenä ja iloisena kauppiaanrouvana, jonka mainittiin olevan myös kylän kaunein nainen. Vuosien karttuessa hän hämmästytti niin tuttuja kuin vieraitakin ehtymättömällä muistillaan. Sirkka veti vertoja entisaikojen runonlaulajille, sillä hän osasi ulkoa tuhansia runonsäkeitä, satoja lauluja ja loruja. Hän muisti myös ihmiset: heidän merkkipäivänsä, harrastuksensa, surunsa ja ilonsa. Elämän vaikeat lähtökohdat ja pitkät puurtamisen vuodet eivät muuttaneet Sirkan empaattista perusluonnetta. Hänen myötätuntonsa ulottui ihmisten lisäksi myös muuhun eliökuntaan. Nykypäivää lähestyttäessä Sirkka alkoi yhä enemmän kantaa huolta maailman tilasta. Lukuisat yleishyödylliset järjestöt saivat hänestä vankkumattoman tukijan, ja lähipiirilleen hän piti pontevia puheita luonnonsuojelun puolesta. Tapasipa Sirkka kerran Suomen tunnetuimman luonnonsuojelijan Pentti Linkolankin . 96 elinvuoden aikana maailma muuttui merkittävästi: 1920-luvulla Sirkka kävi isänsä kanssa vierailulla savupirtissä, jollaisia Siikamäellä tuolloin vielä oli. 80 vuotta myöhemmin Sirkka tutustui tyttärensä avulla internetiin ja hallinnoi hetken omaa sähköpostiosoitettakin. Hän sai elää pitkän elämän, jota sävyttivät ennen kaikkea runot, musiikki ja luonto, elämän kauneus. Niiden voimin Sirkka alleviivasi onnen hetkiä ja pinnisteli läpi murheiden. Huomaamattaan hän antoi kanssaihmisilleen arvokkaimman mahdollisen esimerkin. Viimeisiin päiviinsä asti Sirkka muisti kuin ennenkin. Jäähyväisneuvoksi jälkipolville hän kirjoitti muistivihkoonsa säkeen vanhasta laulusta: ”Oi katsohan lintua oksalla puun!”