Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Pentti Linkolan (1932–2020) ajatukset ovat edelleenkin ajankohtaisia – ”Enää ei kannata kiivailla eikä ankarasti arvostella, koska kaikki on joka tapauksessa menetetty”, Linkola sanoi jo vuonna 2014

Tapasin Pentti Linkolan kuusi vuotta sitten. Vaikka filosofin ja kalastajan askel oli tuolloin jo lyhentynyt, hän kalasti edelleenkin. Linkola kertoi tuolloin, että 16 tunnin mittaisia työpäiviä kertyi hänelle kuukauden aikana 17. Hän kierteli itse myymässä kalat, ovelta ovelle ja yrityksiin Hämeenlinnan ja Tampereen välillä. Hän oli silloin 81-vuotias. Pentti Linkola menehtyi sunnuntaina 5. huhtikuuta. Julkaisemme vuonna 2014 kirjoitetun artikkelin nyt uudestaan. Hänen ajatuksensa tuntuvat edelleenkin hyvin ajankohtaisilta. Enää ei kannata kiivailla Kerholan rappusia kapuaa vanha mies. Virttynyt villapaita on kuin tavaramerkki, josta miehen tunnistaa. Jalka nousee kankeasti askelmalta toiselle eikä harmaantuneen miehen katseessa ole enää suurta paloa. Pentti Linkola , jonka perään määritelmiä riittää filosofista kalastajaan ja lintutieteilijään, on tullut Kerholaan ystävänsä Anni Kytömäen kirjan julkistamistilaisuuteen, ” Ja kaikesta huolimatta toivon, kun vanhenen, rukoilen palavasti, että varjeltuisin loppuun saakka kuolemansynniltä nimeltä suvaitsevaisuus. Että varjeltuisin ikinä rantautumasta tuolle suloiselle pumpulirannalla, jolla velttouden ja helppouden seireenit ihanasti laulavat. Että en koskaan lakkaisi tuomitsemasta vääriä ja vahingollisia asioita, vääriä ja vahingollisia ihmisiä. ” Pentti Linkola kirjoitti näin 25 vuotta sitten, vuonna 1989. – Valitettavasti olen nyt vähemmän kireä kuin ennen. Suvaitsevaisuus on enemmänkin toivottomuutta. Enää ei kannata kiivailla eikä ankarasti arvostella, koska kaikki on joka tapauksessa menetetty, Linkola sanoo. Hän viittaa maapalloon. – Ihmisen elämä ei missään tapauksessa jatku tuhansia vuosia, tuskin satojakaan. Tällä hetkellä ihminen syö luonnonvaroja kolmen maapallon verran. Loppuvaiheessa ihmiset kuolevat nälkään. Silloin taistellaan luonnonvarojen rippeistä. Se on todellista sotaa elämästä. Sotia ja kriisejä Linkola sanoo nähneensä elämänsä aikana ainakin sata. – Kamala laji tämä ihminen. 90 prosenttia patsaista on pystytetty sotasankareille. Jokainen haluaa olla sotasankari. Ukrainan kriisiä Linkola vertaa koulumaailmaan. Pojat kerääntyivät rinkiin tappelevan parin ympärille ja huusivat kuorossa ”Verta ja räkää”. Samalla tavalla toimitaan nytkin. – Kaikki kohisevat ja kommentoivat, kerääntyvät kriisin ympärille, Linkola viittaa niin suomalaisiin kuin EU-poliitikkoihinkin. – Ringissä on yleinen valtava pidätelty riemu siitä, että jotain tapahtuu ja voimme antaa kommentteja. Tämä on verhottu huoleen. Sanomattoman kyllästyttävää. ” Mitä tehdään, kun sadan matkustajan laiva on äkillisesti uponnut ja vain yksi kymmenen hengen pelastusvene on saatu vesille? Kun pelastusvene on täynnä, yrittävät ne, jotka vihaavat elämää, kiskoa siihen lisää haaksirikkoutuneita ja upottaa kaikki. Ne, jotka rakastavat ja kunnioittavat elämää, lyövät laivakirveellä partaisiin takertuneet liiat kädet poikki. ” Linkola sanoo edelleenkin, etteivät ihmiset ole samanarvoisia, vaikka lisääkin, että hänen kritiikkinsä on väsähtänyt. – Ainoat tämän lajin edustajat, jotka ovat tuoneet lisää hirmuisen rikkaaseen luontoyhteisöön, ovat tieteen, taiteen, filosofian, aatteen tai sivistyksen edustajia. – Suurin osa ihmiskunnasta ei ole muuta eläinkuntaa arvokkaampaa tai osaavampaa. Tsunami oli katastrofi, jossa monen kädet eivät edes ylettyneet partaisiin. Linkola päivittelee vieläkin, kuinka ministerit olivat vastassa lentokentällä tsunamista selvinneitä. – Lomailevan roskaväen vuoksi rannoilta oli kaadettu mangrovemetsät, minkä vuoksi tsunami pääsi maihin. Yksi pelastuneita oli nykyinen presidenttimme Sauli Niinistö . – Hän osoitti pätevyytensä kiipeämällä tolppaan ja pelastui olemalla neuvokas. Se ei ole sattumaa, vaan hän osoitti voimaa ja elinvoimaa. Jotain positiivista löytää Linkolakin tästä maailmanmenosta. Tosin ei paljoa ja varsin pientä. Hän on kelpuuttanut ihmiskunnan hyödyllisten keksintöjen joukkoon kumisaappaiden lisäksi led-lamput. – Muuta en keksi, vaikka mietin kuollakseni. Sähkö ja sähkölaitteet ovat keksintöinä yksi ratkaisevimpia onnettomuuksia, joilla nopeutetaan ihmiskunnan tuhoa. Lopuksi Pentti Linkolan silmiin syttyy se tuttu palo. – Kaunokirjallisuus tuottaa minulle nykyään suurta iloa. Tietokirjallisuutta en enää lue, se tuo vain tuskaa. Tällä hetkellä Linkola lukee norjalaisen Erlend Loen Doppleria . Sitä hän haluaa suositella myös Nokian Uutisten lukijoille. Teoksessa keski-iän kriisiin ehtinyt päähenkilö saa tarpeekseen oravanpyörästä. Hän muuttaa lähimetsään ja asuu teltassa seuranaan hirvenvasa, jonka emon hän on tappanut. Mies asuu metsässä, luonnossa. Siellä, mikä on Linkolalle kaikkein tärkeintä tässä elämässä. Artikkeli on julkaistu Nokian Uutisissa 7. maaliskuuta 2014.