Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Jatkokoulukaunottaren monet vaiheet

Viimeisten Nokian Uutisten takasivut ovat olleet todella mielenkiintoista katseltavaa ja luettavaa, mistä Anne Haapalaiselle ja kumppaneille lämpimät kiitokset. Erityisellä innokkuudella olen katsellut vuonna 1940 valmistuneen nykyisen lukiorakennuksen funktionaalisen tyylisuunnan piirteitä täysin alastomalla töppäreellä oman asuintalomme lähinaapurissa. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA palkitsi tuoreeltaan silloisen jatkokoulutalonvuoden koulurakennuksena. Sen vitivalkoinen opinahjo todellakin ansaitsi. Samaiselle kumpareelle ajateltiin alun perin Nokialle kuumeisesti suunniteltua oppikoulua. Tammikuun 13. päivänä 1937 pidettiin Nokialla kokous, jossa toivottiin oppikoulun saamista Nokialle. Paikaksi ehdotettiin alussa mainittua kumpua, mutta kauppalalta tuli nopea vastaus: ei onnistu, paikka on suunniteltu muuhun käyttöön. Talvisodan kynnyksellä alkoivatkin jatkokoulun rakennustyöt. Oppikouluhanke kuitenkin eteni. Kauppalan toimitalossa vahvistettiin Nokian yhteiskoulun kannatusyhdistyksen säännöt vuoden 1938 alkupäivinä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Lauri Nissilä , tunnettu koulumies ja monitoimimies. Talvisota keskeytti oppikouluhankkeet. Ne heräsivät uudelleen eloon, kun Karjalan oppikoulut jäivät 1940 Moskovan rauhassa luovutetulle alueelle. Pastori Martti Cederberg , sittemmin pitkäaikainen kirkkoherra, lähetettiin opetusministeriöön neuvottelemaan, voisiko jokin Karjalan oppikouluista siirtyä Nokialle. Tähtäimessä oli erityisesti Jaakkiman yhteiskoulu, joka joutui luopumaan erityisen kauniista sijainnistaan Laatokan rannalla. Pastori Cederberg kertoi neuvotelleensa lähes kokonaisen vuorokauden vastapuolella olleen Oy Jaakkiman yhteiskoulu -osakeyhtiön edustajien kanssa. Vastapuolen nokkamiehenä oli muuan Veikko Vennamo . Hän pitkitti ja pitkitti neuvonpitoa saadakseen valtiolta mahdollisimman suuret lunnaat – koulurakennukset olivat näet Fennanderin suvun omaisuutta. Sopimus viimein syntyi ja osakkeet siirtyivät kannatusyhdistykselle. Valtioneuvosto vahvisti siirron heinäkuussa 1940 ja oppikoulutyötä alettiin suunnitella Nokialla. Uuteen oppikouluun hyväksyttiin eri luokille 146 oppilasta. Koulutyö aloitettiin 2. lokakuuta Kerholan juhlasalissa, mutta sitä ennen käytiin juhlajumalanpalveluksessa Nokian kirkossa. Pastori Cederberg piti saarnan hetkellä, kun Moskovan rauhanehdot painoivat raskaina jokaista. Ensimmäisen kuukauden oppilaat ja opettajat perehtyivät Kerholassa uuteen opinahjoonsa, mutta jo marraskuun alussa kouluväki saattoi siirtyä upouuteen jatkokouluun 3. kerrokseen. Kauppala oli vuokrannut tilat kannatusyhdistykselle. Tiloja riitti vain neljälle luokalle. Lisäksi oli käytettävissä 20 neliön luokkatila, joka riitti sumputettuna 16 oppilaalle – ei onnistuisi korona-aikaan. Upea moderni koulutalo tuotti toki henkistä helpotusta. Vuosien varrella Nokian oppikouluelämä koki monta vaihetta ja uudistusta. Koulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla Nokian yhteiskoulun ja Emäkosken yhteiskoulun lukioluokat yhdistyivät Nokian lukioksi ja siirtyivät 1940-luvulla rakennettuun entiseen jatkokoulutaloon. Tosin entinen palkittu koulukaunotar on vuosien kuluessa saanut lukuisia lisärönsyä ja menettänyt täydellisesti arkkitehtonisen kauneutensa. Entä tulevaisuus, kun uutta koulukampusta ammattioppilaitoksen tontille suunnitellaan? Ennustukseni on, että koronaviruspaholainen ja rahanpuute viivästyttävät suunnitelmien loppuunsaattamista.