Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Alasenlahdella nähtiin harvinainen pikku-uikku ja Ketolanmäessä pähkinänakkeli

Vaikka ruohovartiset kasvit ovat marraskuussa ”martaina” kuolleina, linnut touhuavat tauotta, sillä ravinnon etsintään ja talvivarastojen täyttämiseen on päivä päivältä vähemmän valoisaa aikaa. Ruokintapaikoilla on loppusyksyllä jo melkoinen vilske, varsinkin jos tarjolla on lintujen superruokaa, pähkinämursketta. Lisäksi hyvällä ruokintapaikalla on auringonkukan siemeniä, talipalloja ja talimakkaraa. Kauraa keltasirkuille ja fasaaneille, unohtamatta Kylmänojan Puropuistossa talvehtivia sinisorsia. Pienten siivekäsystäviemme auttaminen on hyvää luonnonsuojelua. Palkinnoksi ruokkijoille tulee takuuvarmasti hyvä mieli. Tänä talvena saattaa tinttien vähäisyys näkyä ruokintapaikoilla, sillä sinitiaiset lähtivät lokakuussa valtaisalle muutolle seurauksena hyvästä poikastuotosta. Hangon eteläkärjessä laskettiin lokakuussa sinitiaisten päivämuuton Suomen ennätys: Yhden päivän aikana 8 870 muuttavaa sinitinttiä ja yli 10 000 talitiaista. Ruokinnoilla riittää seurattavaa ja opiskeltavaa Aloitin ruokinnan neljällä ruokintapaikallani jo lokakuussa, kun talitiaiset ilmoittivat ikkunoittemme koputuksellaan selkeän viestin: Olisi ruokinnan aika! Mikko ja Tiina Vuoristolla on erinomainen ruokintapaikka Kuljussa. Viime päivinä ruokinnalla on käynyt perinteisten tiaisten lisäksi 6 tikliä, 3 järripeippoa, 25 viherpeippoa, 2 vihervarpusta ja 2 puukiipijää. Leevi Järvenpää sai koko viime talven seurata Alhoniityn kotipihalla harvinaisen pähkinänakkelin viihtymistä ruokinnalla, kun pähkinää oli aina tarjolla. Tauotta nakkeli kiikutti pähkinöitä puunkoloihin talvivarastoksi. Nakkeli määritettiin asiatica-alalajin yksilöksi eli siperialaiseksi vaeltajaksi, jolle Siperian kylmä talvi on opettanut talvivarastoinnin välttämättömyyden. Tänä syksynä pähkinänakkeli löytyi lokakuun lopulla Ketolanmäen ruokintapaikoilta, joissa se on viihtynyt pitkään. Myös tämäkin nakkeli on asiastica-alalajin lintu. Harvinainen pikku-uikku palasi Taivalkunnan Alasenlahdelle loka-marraskuun vaihteessa kalastelemaan pikkusinttejä. Löytäjänä tietysti Alasenlahden linnustoa aktiivisesti päivittävä Jarmo Koivisto . Harvinaisuudestaan huolimatta pikku-uikku on lähes jokasyksyinen vieras Alasenlahdella. Vain räkättirastaan kokoinen pikku-uikku pesii maassamme harvalukuisena. Kanta on enintään 25 paria, Pirkanmaalla on 0–2 pesivää paria. Viimeisimmässä uhanalaisluokituksessa pikku-uikku luokiteltiin äärimmäisen uhanalaiseksi. Isompia kalasaaliita sen sijaan Jouni Riihimäki kalastelee Kulovedellä. Viimeksi verkoista löytyi 4,3 kilon toutain, josta paikalliselle merikotkaparille riittää pariksi päiväksi syötävää. ”Mekot” esittivät upeaa syyssoidinlentoa Kauniaisten yllä, mikä lupailee pesintää myös ensi keväänä, jos Leukaluiden ruokahuolto toimii eli jäille jätettyä toutainta riittää. Vesilintujen määrä vähenee hiljalleen järvien jäätyessä. Joutsenten pääjoukot muuttivat marraskuun alun kylmänpurkauksessa, mutta vielä 17. marraskuuta laskin Jokisjärvellä 18 joutsenta. Karaistuneet isokoskelot viivyttelevät joutsenten ja kanadanhanhien tapaan lähtöään viimeistenkin sulapaikkojen umpeutumiseen saakka. Siuron Naarlahdella kalasteli 15. marraskuuta 43 isokoskeloa, mikä viittaa pikkukaloja riittävän. Merimetsot ovat edelleen tavallinen näky Pyhäjärven kareilla. Sarkolassa västäräkki viivytteli syysmuuttoaan vielä marraskuussa Talvilintuja lasketaan kolmessa vaiheessa, jolloin saadaan luotettava kuva talvilinnuston määristä ja muutokset talvesta toiseen pitkäaikaisseurantana. Syyslaskenta oli ensimmäisenä vuorossa marraskuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Jari Mattilan jo 29. kerran suorittamassa Sarkolan alueen syyslaskennassa yllätyslaji oli västäräkki, joka viipyili vielä 4. marraskuuta Vanha-Mattilassa. Eri lajeja Sarkolan reitillä havaittiin 24 ja lintuyksilöitä 310. Mainittavimpina lajeina 13 isokoskeloa, 6 laulujoutsenta sekä 26 pikkuvarpusta ja 20 varpusta. Talitiaisia nähtiin 27, sinitiaisia 22, mutta pikkutiaisista vain yksi uhanalainen hömötiainen ja 2 kuusitiaista. Varislinnut ovat yleisiä Sarkolassakin suhteessa muuhun linnustoon, sillä variksia laskettiin 16, harakoita 27 ja laskennan runsaimpana lajina naakka, 57 yksilöä. Kauniaisten 8,5 kilometrin laskentalenkin kiersivät Anne Viitalaakso , Susanna Haavisto , Tarja ja Martti Riihitupa sekä Tuulia Viitasaari . Eri lajeja havaittiin 27 ja lintuyksilöitä kaikkiaan 490. Laskenta oli Anne Viitalaaksolle jo 37. kerta. Enää ei yllätä, että Kauniaistenkin laskennan runsain laji oli käsittämättömästi lisääntynyt naakka 155 yksilöllä. Kauniaisten lajisto on aina mielenkiintoinen, sillä syyslaskennassa havaittiin isolepinkäinen, varpushaukka, kanahaukka, pohjantikka, pyy ja teeri mielenkiintoisimpina lajeina. Hyvän käpyvuoden tunnuslintuina reitillä nähtiin 37 pikkukäpylintua ja peräti 18 käpytikkaa. Tiaiskiltaa edustivat 42 talitiaista, 22 sinitiaista, 5 pyrstötiaista, 2 kuusitiaista ja ilahduttavasti vielä 6 hömötiaista. Vähiin käyneet varpuset näyttävät pitävän pintansa Kauniaisissakin karjatilan ansiosta, sillä varpusia löytyi vielä 30 yksilöä ja pikkuvarpusia 17. Urpiaisten määrä, 55 yksilöä, on seurausta koivun hyvästä siemensadosta.