Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kysymyksiä sivistysjohtajalle kyläkoulujen lakkauttamisen perusteista

Nokian kaupunki pohtii kuumeisesti kyläkoulujen lakkauttamista ja niiden tuomia säästöjä. Sivistysjohtaja perusteli esityksessään kyläkoulujen lakkauttamista edessä olevilla historiallisen suurilla investoinneilla, Häpeäsuohon uponneilla rahoilla ja kosteusvaurioisilla kouluilla. ”Taloustilanteen heikkenemiseen on suurelta osin vaikuttanut sekä Häpesuon puhdistamisen arvioitua huomattavasti suuremmat kustannukset että kaupungin palvelukiinteistöjen kosteusvauriot ja niistä johtuvat korjaus- ja väistötilakustannukset sekä poistot”, sivistysjohtaja Pauliina Pikka toteaa esityksessään kaupungin hallitukselle. En nyt oikein ymmärrä perustelujen lähtökohtia, koska nyt on Nokian ainoat terveet koulut laitettu lakkauttamisuhan alle. Nokian kaupunki on sitoutunut strategiassaan, että vuonna 2027 toimitilat olisivat terveitä. Miten Häpeäsuo liittyy lapsiin tai peruskoulun resursseihin? Sivistysjohtajan esityksessä ja julkisuudessa on mainittu, että lakkauttamiset tuovat 480 000 euron säästöt. Tästä säästöluvusta ei ole vähennetty lakkauttamisesta aiheutuneita kuluja. Mielestäni tällaiseen positiiviseen ajatteluun perustuva mahdollinen päätös ei ole hyvää päätöspolitiikkaa. Esityksestä puuttuu täysin se riskiarvio, jonka lakkauttamiset toisivat tullessaan. Kyläkouluista saatavat säästöt jakaantuvat neljälle vuodelle ja perustuvat siihen, että kyläkoulujen rakennukset saadaan myytyä, kuten sivistysjohtaja toteaa itse esityksessään. Lakkauttaminen tuo kuluja koulujen kiinteistöjen ylläpidoista ja koululaisten kuljetuksista. Nämä kululuvut ovat sivistysjohtajan omassa esityksessä mainittuna, mutta niitä ei ole loppusäästösummasta vähennetty. Laskettaessa sivistysjohtajan ilmoittamien kulujen summaa saadaan 117 000 euroa samalle neljän vuoden aikavälille kuin esitetyt säästöt. Tämän kulumäärän vähentämisen jälkeen esitetystä säästöstä 480 000 euroa saadaan säästöiksi 363 000 euroa tuon neljän vuoden ajalta. Pitää kuitenkin muistaa, että sivistysjohtaja ei ole kiireissään arvioinut mahdollisia koulukuljetuskuluja. Vahalahden koulun oppilaiden kuljettamiseen joudutaan lisäämään lisäkalustoa, jonka hinta on noin 650 00 euroa vuodelta. Lakkauttamisesta aiheutuneet kulut juoksevat tästä vuosi tasolla (koulujen ylläpito ja kuljetukset) 44 000–109 000 euroa vuodessa riippuen siitä, kuinka koululaisten kuljetuksiin joudutaan resursoimaan, koska lähikoulu siirtyy Tottijärvelle tai Nokian koululle sekä lasten koulumatkoihin käyttämä aika ylittyy lakien minimiarvoista. Nämä lakkauttamisesta jäljelle jäävät kulut syövät esitetyt säästöt 4–6 vuodessa, jonka jälkeen kuluja tulee Nokian kaupungille. Lyhytkatseista säästöä, joka muuttuu kuluiksi lähitulevaisuudessa. No, mitä esitetyillä säästöillä saadaan aikaan Nokian kouluille ja koululaisille? Nokialla on 4 211 peruskoululaista. Ajatellaan säästöjä nyt niin, että lakkauttaminen toisi tuon 480 000 euroa ja unohdetaan kaikki kulut, kuten nyt on valitettavasti tehty. Tuolla säästöllä Nokian kaupunki säästää 0,16 euroa/koulupäivä/oppilas tuon neljän vuoden aikana. Tämä valtava säästö tarkoittaa siis puolikasta voinappia ruokailujen yhteydessä. Kouluruoka maksaa 2,40 euroa/päivä/oppilas. Mielestäni puolikas voinappi on osuva kuvaus tälle säästölle. Mikäli tämä pelastaa Nokian kaupungin historiallisen suuret investoinnit, niin jäljelle jääneestä puolikkaasta voinapista saaduilla säästöillä saadaan varmasti kunnallisvero pysymään samalla tasolla, eikä 0,5 prosenttiyksikön korotusta tarvita. Säästövoinappi, investointivoinappi, voinapin napin nappi. Tomi Puranen, YTM Sivistysjohtaja Pauliina Pikka vastaa: Päätöksen perusteluita kannattaa lukea ensimmäistä kappaletta pidemmälle. Kiistatonta on se, että Nokian kaupungin talous on vaikeassa tilanteessa. Perusopetuksessa toiminta on kasvanut oppilasmäärän lisäyksen myötä yli 10 vuoden ajan. Kasvu on kuitenkin viime vuosina keskittynyt ennen kaikkea keskusta-alueen läheisyyteen ja Harjuniittyyn. Ennätyksellisen alhainen syntyvyys tulee laskemaan kaikkien koulujen oppilasmäärää tulevaisuudessa ja tähän on reagoitava. Taivalkunnan ja Vahalahden koulujen oppilasmäärä on laskenut aiemmin arvioitua nopeammin ja etenkin Vahalahdessa syntyvyys on käytännössä pysähtynyt kokonaan. Viimeisen neljän vuoden aikana Vahalahdessa on syntynyt yhteensä vain neljä (4) lasta. On erittäin vaikea nähdä, että koulu tulisi enää pääsemään oppilasmäärässä 35–40 oppilaan välille. Kyse pienten koulujen lakkautuksen osalta ei ole siis kiinteistöissä tai muiden koulujen tilanteessa vaan oppilaiden vähentymisessä/loppumisessa tulevaisuudessa. Kyseisten koulujen opetukseen joudutaan tulevina vuosina käyttämään suhteessa yhä enemmän rahaa oppilasta kohden kuin Nokian muihin kouluihin. Lakkautuksen riskejä on arvioitu ennakkovaikutusten arvioinnissa. Henkilöstökuluista tulevat säästöt ovat selkeät. Kuljetuskustannukset riippuvat lopulta Vahalahden osalta siitä, siirtyisikö osa oppilaista Nokian kouluun vai menisivätkö kaikki Tottijärven kouluun. Mikäli kaikki menisivät Tottijärven kouluun, on mahdollista, että ensimmäisinä lukuvuosina yksi alueen kouluautoista jouduttaisiin vaihtamaan suurempaan ja tästä tulisi lisäkustannuksia noin 9 000–19 000 euroa enemmän. Tämä on huomioitu esityksessä, kun säästöjen välykseksi on esitetty 476 000–486 000 euroa. Eli tuo 9 000 euron lisäys on jo lähtökohtaisesti huomioitu joka tapauksessa. Mikäli kuitenkin useampi oppilas valitseekin koulukseen Nokian koulun, voi olla, että kalustoa ei tarvitse muuttaa, eikä lisäkustannuksia synny edes 9 000 euroa. Lisäautoa alueelle ei tarvita. Lakisääteisten kuljetusaikojen maksimi ei tule oppilailla ylittymään, oli suuntana sitten Tottijärven koulu ja Nokian koulu. Tämä on kaupungin logistiikan toimesta arvioitu jokaisesta osoitteesta. Kiinteistöjen osalta on pyrittävä siihen, että ne eivät tule vuosia tyhjillään olemaan. Kiinteistöjen osalta kaupunki tekee ratkaisut erikseen, mikäli koulujen toiminta päätetään lakkauttaa. Esityksessä on tuotu esille kiinteistöjen ylläpitokustannukset tyhjinä. On kuitenkin huomioitava, että mikäli kiinteistöjä ei käytetä, ei niihin synny myöskään investointikustannuksia, joita olisi tiedossa tulevina vuosina. Pauliina Pikka, sivistysjohtaja