Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Mielipide: Vastalause Halkoniemen asemakaavamuutokseen

Halkoniemi kuuluu Tyrkkölän kylään, sen ikivanhan Peltomaan talon alueeseen ja Kokemäen joen vesistöstä alkaneen asutushistorian piiriin. Alue on arkeologisesti vielä osittain tutkimatonta ja arkaa. Tyrkkölässä vastustetaan yleisen sauna perustamista koskevaa kaavamuutosta seuraavista syistä: – Alueen kadut eivät salli, normaalia kapeampina ja ilman jalkakäytäviä, tulevaa liikennemäärän kasvua. – Yleisen saunan käyttö aiheuttaa alueen asukkaille häiriötä ja yleinen sauna vaatii huoltamisekseen ja häiriökäyttäytymisen estämiseksi erillistä henkilökuntaa. Alueen halki kulkee vilkkaasti käytetty, valaistu kevyen liikenteen väylä, joka on tärkeä eri liikuntalajien harrastajille ja erisyisesti liikuntarajoitteisille henkilölle, kuten allekirjoittanutkin on, päivittäisen liikunnan takia. Ulkoilureitin varrella on penkkejä levähtämistä varten. Suututtaa vain, kun tiheän rantapöheikön takia ei voi ihailla hienoa järvimaisemaa. Asemakaavamuutosesityksessä otetaan voimakkaasti kantaa harvinaisen ja uhanalaisen kynäjalavan suojelemiseksi. Se on ihan oikein. Kynäjalavan levinneisyyden Pyhäjärven rannoille on selvittänyt eräs valkeakoskelainen tutkija koko aukeaman käsittävässä kirjoituksessaan Maaseudun Tulevaisuudessa. Hänen mukaansa puun siemenet ovat tulleet veden mukana aina Vanavedeltä asti Nokialle. Siksi niitä löytyy juutu rannoilta. Kannatan kynäjalavan suojelua, mutta niin kuin yleensä luonnossa on, kasvit kilpailevat elintilasta. On siis vain eduksi, että kynäjalavan ympäriltä poistetaan nopeammin kasvavia puita, kuten haapa, harmaaleppä, paju, raita ja pihlaja. Suunnitelmassa esitetään, että kynäjalavaa kasvava kapea vyöhyke, rantaviivan ja kevyen liikenteen väylän välissä ”suojeltaisiin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja uhanalaisten lajien elinympäristön säilyttämiseksi”, tulevan yleisen saunan ja Peltomaanlahteen laskevan ojan välillä. On aivan selvää, että kysymyksessä on Peltomaanlahden pohjukassa olevan talon asukkaan painostus. Elinympäristöä voidaan suojata parhaiten poistamalla vähempiarvoiset, häiritsevät kasvit. Hakamäen ristiretkiaikaisella, ruumishautauksen takia kuuluisalla kalmistoalueella on riittävästi luonnon monimuotoisuutta edustavia, arvioilta noin 100 vuotta vanhoja, kirjanpainajatoukan tuhoamia kuusia, kymmenittäin. Pitää muistaa, että jos maanomistajalta karkaa todistettavasti kirjanpainajatoukat naapurin terveeseen kuusimetsään, saattaa kirjanpainajan suojelija joutua talousvastuuseen. Soittaessani kaupungille minulle todettiin, että valitettavasti Halkoniemessä ei ole vielä tavattu liito-oravaa. Jos haluat vastustaa Halkoniemen suunnitelmia, ota minuun yhteyttä sähköpostilla esko.t.lappalainen@gmail.com. Lähetetään yhteinen vastalause kaupungille. On jo kiire, koska valitusaika menee umpeen muistaakseni 10.10.2020. Esko Lappalainen ye-everstiluutnantti (evp), kansainvälisten suhteiden harrastelijatutkija