Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Seniori Olavi Toivola ajattelee karanteenin olevan yksi uusi elämänkokemus lisää – ”Lapsuuden monet ahdistavat muistikuvat liittyvät sotaan”

Muistan, kun äiti komensi vetämään pimennyskaihtimet alas, etteivät valot näkyneet pommikoneisiin. Lapsuuden monet ahdistavat muistikuvat liittyvät sotaan. Pitkään näin painajaisia, joissa seisoin yksin pellolla ja isot pommikonemuodostelmat lensivät ylläni äänettömästi kuin kurkiaurat. Uniin liittyi pelko. Nuoruusajan pahoja tauteja olivat lapsihalvaus ja aasialainen. Sitten tuli lintuinfluenssa, joka oli viruksena samaa perua kuin isoisäni 1919 surmannut espanjantauti. Elämänkokemuksiin on nyt lisätty arestia muistuttava karanteeni. Ymmärrän syyn, vältetään hoitoresurssit ylittävä piikki. Hyvä niin. En koe karanteenia ahdistavana enkä kotona olemista tylsäksi. Jo kauan on tapahtumien pohdinta vaimoni kanssa ollut yksi päivien kohokohdista. Keskustelut antavat voimaa ja sisältöä. Lukemisen lisäksi kirjoitan. Kävelylenkeillä saa happea. Kevään tulo riemastuttaa. Karanteenin keskellä on tekemisiä, joissa arestista on varoen poistuttava. Muiden sairauksien hoito, apteekkiasiat, auton katsastus, ajokortin uusinta ja muut samanlaiset toimet edellyttävät kotoa lähtemistä. Kaikkeen ei ole kotiinkuljetuksia. ”Pitkään näin painajaisia, joissa seisoin yksin pellolla ja isot pommikonemuodostelmat lensivät ylläni äänettömästi kuin kurkiaurat.” Sinkuille eristys voi olla pitkäveteistä. Karanteeni kotona on kovin erilaista perheelle, jossa on eri ikäisiä lapsia. Etäopiskelu ja eri tasojen läksyvaatimukset kuluttavat voimia. Vanhemmat eivät ehdi etätöitten keskeltä. Vanhemmat lapset osannevat auttaa nuorempia. Perhekeskeisen elämän arvot palaavat. Koronan seuraukset tulevat muuttamaan yhteiskuntaa ja sosiaalista käyttäytymistä. Rakentamisen tiiviys joutuu arvostelun kohteeksi. Ennen siitä pyrittiin pois tulipalojen uhassa, nyt epidemiat ovat syy. Kotiinkuljetuksista uskon tulevan ”uusi normaali”. Etätyö muuttuu sallitummaksi. Pitkän eristyskauden jälkeen kaivataan kontakteja. Tanssiminen, juhliminen yleistyvät. Ehkä lukeminen ja lapsilukukin kääntyvät nousuun. Lapin sodan ja evakon kokenut sukulainen sanoi, että vaikeudet kesti paremmin, kun tiesi kaikkien olevan samassa kriisissä. Se pätee nytkin. Työnantajat ja työntekijät ovat löytäneet uuden kihlauksen. Toivon politiikassakin toteutuvan yhteistyön henki ja pikkuasioista riitelyn jäävän pois. Sanna Marin luo uutta käytäntöä. Kolumnin kirjoittaja on Olavi Toivola, karanteenissa pohtiva seniori.