Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Nokialla pihabongailtiin viikonloppuna: Pihabongaus yhdessä talvilintulaskentojen kanssa kertoo talvilinnustomme tilasta

Tammikuun viimeisenä viikonloppuna 15. kerran järjestetty maan suurin lintutapahtuma Pihabongaus oli jälleen menestys. Pihabongauksen tavoitteena on innostaa yleisöä tarkkailemaan talvisia pihapiirin lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Samalla pihabongauksen laajat aineistot yhdistettyinä noin 500 talvilintulaskentareitin tuloksiin kertovat talvisen linnustomme tilasta ja muutoksista pitkällä aikavälillä. Ilman pihabongaustakin on ollut jo pitkään selvillä, että leutoihin eurotalviin sopeutuneiden lajien kanta kasvaa edelleen. Mustarastaan kanta on kymmenkertaistunut 1970- luvulta. Pikkuvarpunen ja sinitiainen ovat todellisia menestyjiä. Talitiaisesta on tullut maamme runsain talvilintu, suurelta osin yleistyneen talviruokinnan seurauksena. Pihabongauksen valtakunnalliset tulokset päivittyvät Birdlifen laskuriin vielä 31. tammikuuta saakka, mutta viime sunnuntai- illan tilanteen mukaan lintuja oli tarkkaillut 13 280 henkilöä 8 774 pihapiirissä. Viisi runsainta lajia olivat talitiainen 67 589 yksilöä, sinitiainen 39 651, pikkuvarpunen 35 124, keltasirkku 26 891 ja naakka 17 657 yksilöä. Myös Nokialla pihabongaus on suosiossa talvesta toiseen, kuten Nokian kolme talvilintulaskentareittiäkin, vieläpä kolmesti talvessa. Taka-Lauttalassa Riitta , Antti ja Siiri Isokallio saivat taas seurata, kuinka harvinainen talvehtija mustapääkerttu ilmestyi bongauspäivänä ruokinnalle. Lämpötila oli +3 astetta, eikä lumesta tietoakaan. – Mustapääkerttu käy useamman kerran päivässä ruokinnalla ja vaikuttaa hyvinvoivalta. 26. tammikuuta tuli kuukausi siitä, kun mustapää havaittiin ensi kerran Taka-Lauttalassa, Riitta Isokallio kertoo. Iloinen yllätys Isokallion ruokinnalla oli mustapään lisäksi suuri sirkuttava 40 vihervarpusen parvi. Muita bongauslajeja ruokinnalla havaittiin4 mustarastasta, 2 sinitiaista, 2 talitiaista, hömötiainen, 2 närheä, varis, viherpeippo, 5 urpiaista ja käpytikka. Kalastajia riittää avoimilla järvillä Vieläkään viime bongausviikonvaihteessa ei ollut merkkejä talven tulosta. Pellot lumettomia, Kulovesi ja Pyhäjärvi lainehtivat jäättöminä kuin huhtikuun lopulla. Jouni Riihimäki nosti Kulovedellä veneellä verkkoja 21. tammikuuta ja saalis oli tavanomainen: toutaimia 18, kuhia 6. – On tämä ihmeellistä, kun tammikuussa veneillään pitkin järviä. Pitäisikö lähteä uistinta vetämään, mies tuumi. Pappilanselällä ajeltiin moottoriveneellä. Taivalkunnan Alasenlahden rannalla seurasimme 22. tammikuuta Ville Wallgrenin kanssa erikoista näkyä, kun 80 isokoskeloa pyydysteli 30 kalalokin kanssa ilmeisesti kovan virtauksen pintaan nostamia pikkukaloja. Näidenkin lintujen pitäisi olla jo Itämerellä – ja Kuloveden jäässä. Isokoskeloita oli ilmeisesti parisataa, mutta tarkka laskeminen oli vaikeaa parvien liikkuessa levottomasti paikasta toiseen. Paikallaan pysyneessäkin parvessa laskimme 80 isokoskeloa. Isokoskeloparvet houkuttelevat paikalle myös merikotkia, joita jo useita on nähty Alasenlahdella. Tarkkanäköiset kotkat yrittävät löytää suurparvista huonokuntoiset yksilöt, jotka ei pääse nopeasti lentoon. Sinänsä on ihme, että ”mekot” eivät ole vielä poimineet Pappilanselällä talvehtivaa siipirikkoista silkkiuikkua, joten pelastuspartio Paulaniemelle olisi taas tehtävä. Tosin tavanomaista vaativampi ja vaarallisempi. Alasenlahden rantapelloilla päivysti talvehtiva tuulihaukka ja isolepinkäinen, mikä on varma osoitus runsaista myyräkannoista. Ilman jatkuvaa myyräravintoa tuulihaukka ei selviä talvesta, sillä senkin pitäisi olla vielä Pohjois-Afrikassa, kuten rengastamani tuulihaukat ovat talvehtineet Senegalissa, Algeriassa ja Libyassa.