Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

On aika kaivaa esiin vanhat Tottijärvi-aiheiset valokuvat - Syksyllä julkaistavaan kirjaan tallennetaan arvokasta elämäntapatietoa

Nokialla asuu 860 ihmistä, joilla on Tottijärven postinumero. Tieto on peräisin Tilastokeskuksen erehtymättömistä arkistoista. Määrällä tarkoitetaan vain vakituisia tottijärveläisiä, ei kesäasukkaita, joita Tottijärvellä on todella huomattavan paljon. – Kesäasukkaat jopa kolminkertaistavat tottijärveläisten määrän, tietää Helinä Tiura-Virta , entinen akaalainen, joka on kutsunut itseään tottijärveläiseksi vuodesta 2005. Siitä saakka hän on asunut miehensä syntymäkodissa, joka on nyt myös heidän lastensa syntymäkoti. Tottijärven vuosinaan Tiura-Virta on havainnut, että tottijärveläiset ovat yhtä itsenäisiä ja oman arvonsa tuntevia kuin siurolaiset. Molemmille kansanryhmille Nokia edustaa jonkinlaista hallinnollista keskusta Tampereen syrjässä, jossa vietetään aikaa vain sen verran kuin on pakko, ja josta siirrytään heti tilaisuuden tullen rakkaan kotikylän rauhaan. – Itsekin sanon aina olevani Tottijärveltä, en Nokialta, Tiura-Virta naurahtaa asiaa pohdittuaan. Tottijärvi-S euran puheenjohtajana ja myös Tottijärven kylälehden päätoimittajana Tiura-Virta tietää, että kesäasukkaat muodostavat suurimman osan kylälehden tilaajista. Kyläläisten vanhoja valokuvia on julkaistu yksittäin Kylälehdessä mutta kuvia ei ole saatettu koskaan yhtenäisenä kokonaisuutena suuren yleisön saataville. – Kuvat pitävät sisällään valtavasti tietoa entisaikojen elämästä. Vanhat kuvat ja tieto niistä katoaa ihmisten mukana, ellei kuvia kerätä talteen. Siitä sai alkunsa Tottijärvi vanhoissa valokuvissa -kirjahanke, jossa halutaan kerätä kuvatieto yhtenäiseksi teokseksi ja antaa kaikille mahdollisuus tutustua vanhojen aikojen elämään kuvien kautta. – Kuvakirja avaa historiaa myös niille, jotka eivät välitä lukea kirjoitettuja historiaselvityksiä. Tottijärvi-S eura hyväksyi hankkeen viime vuoden lokakuussa. Toimikunta järjestäytyi alkuvuodesta ja on siitä saakka pyytänyt, anellut, keräillyt ja digitoinut vanhoja valokuvia kirjaa varten. Tiura-Virran mukaan kuvia on jo tullut. – Olemme saaneet mukaan sellaista porukkaa, jotka ovat harrastaneet kuvien keruuta tai tekevät sukututkimusta ja heillä on olemassa valmiit verkostot. – Lisää kuvia kuitenkin kaivataan ennen kaikkea siksi, ettei mitään kiinnostavaa tietoa jäisi pois. Kirjasta ei tehdä uutta historiikkia, koska sellainen on jo kirjoitettu, vaan kirjassa on tarkoitus esitellä Tottijärveä aihepiireittäin. Näin ollen kuvat puhuvat ja niiden sanomaa saattelevat lyhyet johdannot. – Toisin sanoen mitä monipuolisempaa kuvamateriaalia saamme, sitä monipuolisempi myös kirjasta tulee. Tiura-Virran mukaan vanhat kuvat digitoidaan, ja niiden sähköiset versiot säilytetään mahdollisia myöhempiä hankkeita varten. – Jos kuvia saadaan runsaasti, kaikki kuvat eivät välttämättä pääse kirjaan. Nämäkin kuvat säilytetään. Tulevaisuudessa on mahdollista esimerkiksi luoda kuvista sähköinen avoin arkisto. Siihen eivät kuitenkaan resurssit tämän hankkeen yhteydessä vielä riitä. Kirjahanke sai Alfred Kordelinin säätiön Nokian rahastosta 1700 euron apurahan. Sivumäärä on alkuperäisen suunnitelman mukaan 150 ja painosmäärä 500 kappaletta. – Pyrimme siihen, että kirja on valmis ja painettu syksyllä. Sen ilmestyminen on yksi osa tänä vuonna 30 vuotta täyttävän Tottijärven Kylälehden juhlallisuuksia. "Kuvakirja avaa historiaa myös niille, jotka eivät välitä lukea kirjoitettuja historiaselvityksiä." Tottijärven kyläkirjaa valmistelevaan toimikuntaan kuuluvat Jorma Nieminen, Sirkka-Liisa Siuvo, Olavi Lahtio ja Helinä Tiura-Virta.