Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Pyrkimys lakkauttaa kyläkoulut oli nolo näytelmä

Pyrkimys lakkauttaa Taivalkunnan ja Vahalahden koulut oli kokonaisuudessaan nolo näytelmä, jossa oli monta noloa vaihetta. Asian avaaminen kaksi vuotta ennen ”koulurauhan” päättymistä oli noloa sen vuoksi, että heikko luottamus kunnalliseen päätöksentekoon ja annettuihin lupauksiin heikkeni entisestään. Noloutta lisää se, että sille oli valtuustoryhmien suostumus. Ainakin enemmistön. Kyläläisten aktiivisuus koulujensa säilyttämiseksi ei ollut noloa, mutta alkuperäisen lakkauttamispyrkimyksen osittainen puolittaminen oli. Sen voi nähdä sellaisena arvovalta-asiana, että kun on liikkeelle lähdetty, niin jotain on lopetettava. Taivalkunnan koulu valikoitui olemaan se jotain. Valtuusto teki hyvän päätöksen. Ehkä se jonkin verran palauttaa luottamusta päätöksen tekijöihin. Kuitenkin tämä päätös kantaa vain kaksi vuotta eteenpäin, sillä voimaan jäi kolme vuotta sitten päätetty viiden vuoden ”koulurauha”. Molempien kylien koulujen jatkuminen riippuu väestökehityksestä. Se puolestaan riippuu ensisijaisesti uudisrakentamisesta. Jos sellaista ei tule, niin näkymät oppilasmääräkehityksessä on huonot. Rakennuspaikkojen luovutuksessa avainasemassa on maanomistajat. Jos tarjolla on kohteita, jotka eivät täytä rakentamisen edellytyksiä, ei ole uudisrakentamistakaan. Kaksi vuotta on lyhyt aika. Tapahtuva väestö- ja oppilaskehitys, huomioiden myös konkreettiset uudisrakennushankkeet ovat seuraavan näytelmän käsikirjoitus. Sen ei tarvitse olla yhtä nolo kuin nyt nähty.