Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Pitkäniemessä toimisi Nikkilän malli

Muutin sinne vuonna 2006, entiseen Nikkilän mielisairaalaan Sipoossa, hysteeristen naisten osastolle. Tosin silloin osasto oli jo asunto-osakeyhtiö Jokipuisto. Kaksiossani oli etsinyt rauhaa muun muassa kirjailija L. Onerva, jonka nimikirjoitus oli jätetty yhteen eteisen muhkeista tiiliseinistä. Naapurissa sijaitsi työhön kykenemättömien miesten suljettu osasto. Alue vastaa Nokian Pitkäniemeä. Jopa rakennusten tyyli ja aikakausi vastaavat toisiaan. Helsingin kaupunki rakennutti 1910-luvulla Nikkilän sairaala-alueen, joka sijoittui alunperin 63 hehtaarin laajuiselle, metsäiselle alueelle joen varteen. Sairaalan lopetettua toimintansa vuonna 1999 ryhdyttiin alueesta kaavoittamaan asuinaluetta. Ensimmäiset kohteet valmistuivat 2002. Jokainen asunto on uniikki. Koko alue on kuin pieni kylä. Ennen Jokipuiston valmistumista Nikkilään ei halunnut muuttaa kukaan. Ei ainakaan kukaan Helsingissä työssä käyvä. Kylä oli sammunut ja tunkkainen. Tällä hetkellä entisen mielisairaalan alue on yksi pääkaupunkiseudun vetovoimaisimmista alueista. Kortteliin on muuttanut tieteen ja taiteen tekijöitä, näyttelijöitä, toimittajia ja kirjailijoita, valokuvaajia ja arkkitehteja, joista suurin osa käy joko töissä Helsingissä tai tekee työtä kotoaan. Alueella muun muassa työhuone- ja ateljeetilaa, joka on aktiivisessa käytössä. Vuosien mittaan Jokipuiston taidetalosta on muodostunut koko kylän tapahtumien keskipiste ja sitä vuokraavat muun muassa opistot ja järjestöt. Olennaista on, että asukkaat ovat olleet alueen suunnittelussa ja kehittämisessä mukana pitkin matkaa. Ehkä juuri siksi Jokipuistossa tuntuu asuvan yhteisöllistä, aktiivista ja onnellista väkeä, joiden sitoutuminen alueeseen ja sen tulevaisuuteen on aitoa ja intohimoista.