Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Oliko nuijapäällikkö Jaakko Ilkka sankari vai ei? – Hän pakeni taistelematta Nokian kartanolta, ja Flemingin joukot teurastivat nuijamiehet

Mikä saa Jaakko Ilkka Seuran helteiselle retkelle Nokialle? Yhdistyksen kotipaikaksi on merkitty Ilmajoki, josta matkaa Nokialle tulee lähes 200 kilometriä. Samainen seura teki vuonna 2016 aloitteen tienviitan saamiseksi nuijasodan Nokian taistelun muistomerkille. Nyt tuollainen viitta on saatu Nuijamiestentien varteen, samoin kuin parkkipaikka, jolle muistomerkillä kävijät voivat jättää autonsa. Tämän vuoden kesäretkipaikaksi seura on valinnut Nokian. Se on vieraillut täällä aiemminkin, sillä liittyyhän Nokia vahvasti nuijasodan päättymiseen. Nuijasodan viimeisten päivien muistoksi Turuntien varteen on pystytetty muistomerkki Nokian taisteluille. Jaakko Ilkka Seura on sukuseura, ja sääntöjensä mukaan sen tarkoituksena on ”tutkia ja selvittää vuonna 1597 kuolleen nuijapäällikkö Jaakko Ilkan ja hänen jälkeläisten sekä esivanhempien vaiheita, selvittää ja tutkia heidän merkitystä Suomen yhteiskunnalliseen kehitykseen paikallistasolta valtakunnantasolle, selvittää ja tutkia nuijasodan henkistä ja aineellista merkitystä sekä tarkastella niiden vaikutusta asutukseen ja väestöliikkeisiin.” Seuran puheenjohtaja Esko Lehtovaara sanoo, että noin 400-jäsenisen seuran merkittävin tehtävä on tätä nykyä sukukirjan tekemisen jatkaminen. – Lisäksi järjestämme käyntejä Jaakko Ilkkaan liittyville paikoille, hän sanoo. – Varsinkin Etelä-Pohjanmaalla Jaakko Ilkka on ainakin vanhemmille ihmisille merkittävä, hän jatkaa. Sankari vai ei? Ilmajoella syntynyt Jaakko Ilkka (1545–1597) on ristiriitainen hahmo, jota on pidetty myös kansallissankarina. Ristiriitaisuuden tuo suoraan esiin Jaakko Ilkka Seuran entinen puheenjohtaja Pentti Laine , jolta löytyy äidin puolen sukujuuria aina Jaakko Ilkkaan saakka. – Minä olen juuristani kyllä ylpeä, Laine sanoo, mutta lisää, että sankariuden viittaa keventää Jaakko Ilkan pakeneminen juuri Nokialta. Tapahtumia itse selvittänyt historianlehtori Risto Husa arvelee, että nuijamiehiä kuoli 1500-luvun lopun kahinoissa noin 2 500. Hän korostaa, että kyseessä on todellakin vain arvio. Klaus Flemingin joukot ammatti- ja ratsusotilaineen kärsivät huomattavasti pienemmät tappiot. – Historian henkilönä Jaakko Ilkka oli huomattavan yliarvostettu. Sanon tämän, vaikka olettekin hänen perillisiään, Risto Husa sanoo. – Mutta voi tietysti olla, että tämäkin on vain yksi tulkinta, Husa lieventää. Husa kuitenkin kuvaa Ilkan pakenemisen jälkimaininkeja lähinnä nuijamiesten teurastukseksi. – Flemingin joukot majoittuivat Pirkkalan pappilassa, Ilkan Nokian kartanon mailla. Fleming ajatteli, ettei hänellä ole varaa menettää enää miehiä ja käynnisti neuvottelut, Husa kertoo. Fleming antoi neuvotteluissa yhden ehdon. Luovuttamalla Jaakko Ilkka ja muut nuijamiesten johtajat muut saisivat palata rauhassa kotiseuduilleen. Ilkka kuitenkin pakeni ja päätyi lopulta teilatuksi. – Nuijamiehet pakenivat perässä ja kahden peninkulman päässä Nokian kartanolta syntyi teurastus. Nokian tapahtumat ratkesivat siis ilman todellista taistelua uudenvuodenaattoyönä 1596, Risto Husa sanoo. Parempaa opastusta toivotaan edelleen Oli Jaakko Ilkka lopulta yliarvostettu, sankari tai ei, hänen jälkeläisensä toivovat edelleenkin, että opastus Ilkanpatsaalle paranisi. Seuran rahastonhoitaja Aila Yli-Hakola kummeksuu, miksi esimerkiksi kylpylähotellin parkkipaikan kartassa ei ole mitään mainintaa lähellä olevasta muistomerkistä. Juhani Salovaara , seuran entinen puheenjohtaja hänkin, lisäisi puolestaan kylttejä ja viittoja. – Paikka menee vieläkin ohitse. Citymarketin kohdalle tarvittaisiin myös kyltti, Salovaara ehdottaa. – Meillä on sukulaisia Kanadassakin. Ehkä myös he löytäisivät sitten tänne.