Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Kolumni: Tunteet on vapautettu

Parin viime vuosikymmenen aikana tiedemaailmaa on mullistanut uusi suuntaus nimeltä affektiivinen käänne. Tieteessä on ymmärretty, ettei täysin luotettavaa tutkimustietoa ihmisestä ja tämän toiminnasta voida saada ottamatta huomioon myös ihmisen kokemia tunteita ja tuntemuksia, affekteja ja emootioita. Ihminen ei ole esimerkiksi vain kieltä ja kulttuuria, vaan myös niiden kautta ilmenevä ja koettu tunnemaailma. Tiedemaailman lisäksi affektiivinen käänne on vaikuttanut positiivisesti ihan meidän kaikkien arkeen. Tunteet saavat näkyä ja kuulua. Juuri tunteet tekevät ihmisistä ja asioista kiinnostavia. Ne luovat nyansseja. Nykyään suomalaisilla on oikeus käsitellä erilaisia tunteita ja traumoja vailla häpeää tai leimaantumista. Tunteet eivät ole heikkoutta tai huonoutta. Moni käy terapiassa tai psykologin juttusilla. Mielen ongelmia ei enää tahdota lakaista maton alle. Ylisukupolvisia sotatraumoja käsitellään vihdoin pois verenperinnöstä. Sanotaan, että vasta neljäs sukupolvi on ylisukupolvisista sotatraumoista täysin vapaa. Jos neljäskään sukupolvi ei saa henkistä perintötaakkaansa selvitettyä, voi mennä pidempäänkin. Lapin sodasta sekä talvi- ja jatkosodista on jo rutkasti aikaa, mutta edelleen silloisten sukupolvien traumaattisista kokemuksista aiheutuneita ongelmia siirretään jälkeläisille kuin kirousta. Kun kokee jotain kamalaa, eikä asiasta saa sen jälkeen puhua, on selvää, että sielun sopukoihin kasaantuu kivulias möykky, joka saa ihmisen kärsimyksessään kohtelemaan kaikista rakkaimpiaankin kammottavalla tavalla. Jotkut tarttuvat pulloon, jotkut käyttävät henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Vielä 1990-luvun lopulla tunteita ei monissakaan traumatisoituneissa perheissä välttämättä saanut näyttää. Tunteet eivät olleet arvokkaita tai merkittäviä. Kun vähättelee toisen tunteita, vähättelee samalla hänen aitoja kokemuksiaan, jotka ovat kasvaneet osaksi tämän persoonaa. Nykyään on onneksi toisin. Traumoista puhutaan, ja nuoret sukupolvet tahtovat selvittää menneisyyden tapahtumia vanhempiensa kanssa. On mahtavaa, että vaikka moni tuntemani ihminen ei tunteitaan ole lapsuudenkodissaan voinut käsitellä, he tekevät sen viimeistään aikuisena ihan omin ehdoin – ihan niin kuin pitäisikin. Nea Alanen