Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Ella ja Ilona nauttivat, kun pääsevät ulos hikoilemaan pallon kanssa – ”En osaisi viettää kesää ilman jalkapalloa”

Kesästä, jalkapalloilijoiden juhla-ajasta nauttii täysillä myös FC Nokian tyttökaksikko Ilona Leikko , 15, ja Ella Saranpää , 14. He esiintyvät kentällä pääasiassa seuran T18 Kakkosta pelaavassa joukkueessa. Ilona viilettää hyökkääjänä, Ella viihtyy maalivahtina tai keskikentällä. Ilona: ”On upeaa päästä ulos hikoilemaan pallon kanssa. Ja vielä monta kertaa viikossa. Jalkapallo on niin iso osa koko kesän juttua.” Ella: ”En osaisi ilman jalkapalloa kesää viettää. Mitä edes keksisi tilalle, jos ei kentälle pääsisi. Menin ekoihin treeneihin jo viisivuotiaana. Vanhemmat olivat nähneet FC Nokian ilmoituksen päiväkodin seinällä. Siitä sitten isän kanssa innolla mukaan. Ratsastus ja pianonsoitto jäivät sitten myöhemmin harrastuksista kokonaan pois.” Ilona: ”Pallottelin paljon pihassa ja katselin pelejä telkasta. Seuraan uskalsin lähteä kuitenkin vasta kaksi vuotta sitten. Se olikin hyvä päätös. Tämä porukka on niin hienoa. Minulta jäivät baletti ja hiihto, mutta se ei harmita yhtään.” Yhdessäolo turnauksissa sitä parasta Ilona: ”Turnauksissa tulee onnistumisia ja välillä pettymyksiä, mutta tärkeintä on, että se kaikki koetaan yhdessä joukkueena. Olenkin enemmän joukkueurheilija. Tietysti omat onnistumiset kentällä, kuten maalit, ovat tärkeitä. Ne pitävät motivaatiota yllä ja halua kehittyä lisää. Pettymyksistä sisuuntuu.” Ella: ”Omista onnistumisista näkee, että on kehittynyt. Maalivahtina olen mennyt aika hyvin eteenpäin ja oppinut hahmottamaan peliä isolla kentälläkin uudella tavalla. Se alkaa nyt sujua. Maalissa ja kentällä pelaaminen ovat vähän kaksi eri maailmaa. Parasta maalissa on pilkun torjuminen, vaikka ei niitä omalle kohdalle ole vielä kovin monta tullut. Kentällä kun pääsee läpi ja onnistuu vielä maalinkin tekemään. Ja jos vielä joukkueena pelataan hyvin ja voitetaan.” Ilona: ”Parhaat fiilikset tulee, kun itse tai kaveri onnistuu maalinteossa.” Lajin vaikeus kiehtoo Ilona: ”Pelisilmän kehittäminen tuntuu vaikealta, mutta se harjaantuu vain pelaamalla. Tässä lajissa on monta vaikeaa juttua, mutta se tekee siitä myös niin kiehtovan.” Ella: ”On tosi vaikeaa nimetä yhtä vaikeaa asiaa. Koko kentän hahmottaminen on ainakin yksi haastavista asioista.” Minkälaisia pelaajia olette? Ilona: ” Koetan olla aina kannustava. Itselleni olen tosi ankara, enkä ole koskaan oikein tyytyväinen peliini. Ella: ”Ilona on nopea. Ja mikä parasta, aina hymyssä suin, ei koskaan huonolla tuulella ja ottaa aina toiset huomioon. Minä olen huono häviäjä. Mietin paljon juttuja pään sisällä. Ja sitten puran isälle niitä virheitä, missä olisi pitänyt tehdä toisin.” Ilona: ”Ella on joukkueen pieni pikakiituri, joka tekee töitä muidenkin edestä. Joka pelissä häntä vähän sattuukin, mutta se ei näytä haittaavan.” Tavoitteet jalkapallossa? Ilona: ”Kausi kerrallaan mennään eteenpäin. Tässä ja nyt on oikein hyvä olla.” Ella: ”Olisihan se ihan sikahienoa päästä jalkapalloilijana maajoukkueeseen asti. Ja saada pidettyä jalkapallo isona osana elämää myöhemminkin. Sitä ennen pitää kehittää itseään mahdollisimman hyväksi pelaajaksi.” Muu kesä ja jatkotoiveet Ilona: ”Olen kesätöissä Ellivuoren Vuorisportissa. Työskentelen siellä vastaanotossa ja autan kiipeilypuiston asiakkaita.” Ella: ”Minä toimin ohjaajana FC Nokian ja NoPSin pallokoulussa.” Ilona: ”Syksyllä aloitan Nokian lukion urheiluluokalla. Sen jälkeen tavoitteena on päästä lääkikseen. Urheilu tulee varmasti olemaan aina elämässä mukana. Urheilulääkäri olisikin oikea toiveammatti.” Ella: ”Nokianvirran yläasteen ysiluokka alkaa syksyllä, joten vielä on aikaa miettiä tulevaisuutta. Ensin varmaankin lukioon ja sitten joku hyvä opiskelupaikka.”