Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Kuolleet: Nokian entinen maataloussihteeri Helge Heikkilä kohtasi vastaantulevat asiat satakuntalaisella huumorilla

Nokian ja Pirkkalan entinen maataloussihteeri Helge Heikkilä menehtyi 10. helmikuuta 92-vuotiaana. Nokian kaupungin palvelukseen Heikkilä siirtyi vuonna 1982 ja hoiti maataloussihteerin tehtävää eläkkeelle jääntiin asti. Aiemmin hän oli tehnyt pitkän uran Tampereella Keskon palveluksessa. Koulutukseltaan Heikkilä oli agrologi. Hän oli kotoisin Huittisten Rekikoskelta, ja siellä sijaitseva sukutila oli hänelle rakas viimeiseen asti. Viljelijäperheen vanhimman pojan osaksi tulivat sotavuosina monet tilatyöt, ja nuorena oppimaansa aherrusta hän jatkoi Siuron kodin pihalla ja puutarhassa. Heikkilä edusti ensimmäistä ikäluokkaa, joka välttyi joutumasta sotaan ja rintamalle. Sota-ajan vaikutukset toki näkyivät nuoruudessa monin tavoin myös Satakunnan sydänmailla. Heikkilän opintie alkoi Kokemäen maamieskoulusta ja sen jälkeen Alkio-opistosta, jossa eteen tuli elämän ratkaiseva käänne: Karjalan evakkotyttö nimeltä Anna-Liisa . Helge kävi vielä Hyvinkään maatalousoppilaitoksen ja Anna-Liisa opiskeli opettajaksi Kemijärven seminaarissa. Avioiduttuaan nuoripari asettui Linnavuoreen, josta Anna-Liisa sai kansakoulun opettajan paikan ja Helge ryhtyi käymään Tampereella töissä. Linnavuoressa perhe kasvoi kahdella pojalla, Matilla ja Markulla. 1960-luvun lopulla perhe muutti Linnavuoresta omakotitaloon Jokisjärven toiselle rannalle lähelle Murhasaaren siltaa. Tästä talosta ja etenkin sen puutarhan hoidosta, omenapuista ja marjapensaista, tuli sen uusille omistajille rakas elämäntehtävä. Kuuden lapsenlapsen odotetut vierailut toivat tontille myöhempinä vuosina paljon eloa ja iloa. Heikkilä oli hyväntuulisen vaatimattomuuden perikuva, joka kierrätti kaiken jo vuosikausia ennen kuin julkisuudessa alettiin puhua kierrätyksen hyveistä mitään. Hänelle se oli itsestään selvä elämäntapa. Kristillinen vakaumus oli hänelle myös itsestään selvä lähtökohta, jota ei tarvinnut erikseen julistaa. Satakuntalaisella huumorilla – joka on todellinen taiteenlaji – hän kohtasi kaikki vastaantulevat asiat ja säilytti valoisan elämän asenteensa loppuun asti. Vaikka hän ei itse osallistunut järjestötoimintaan, hän seurasi yhteiskunnallisia asioita ja uutisia hyvin tarkasti koko elämänsä ajan ja osasi keskustella niitä osuvasti. Maataloussihteerin toimessaan Heikkilä oppi tuntemaan Nokian ja Pirkkalan kylät ja monet talot ja niitä kiertäessään hän tuli helposti toimeen kaikkien kanssa. Eläkepäivillään hän pääsi myös matkustelemaan, niin kauan kun voimia siihen riitti. Pitkä elämä päättyi äkillisesti kotiympyröissä, juuri siellä missä hän parhaiten viihtyi. Markku Heikkilä Kirjoittaja on vainajan poika.