Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Nokialla haaveiltiin vesistöjen yhdistämisestä kanavalla jo 1990-luvulla - Ajatuksena oli "Omalla veneellä Hämeenlinnasta Tukholmaan"

Nokian kaupunginjohtajana 1990-luvulla Antti Punkari teki Pirkanmaan Liitolle hanke-esityksen kanavasta, joka mahdollistaisi veneellä liikkumisen Pyhäjärvestä Kuloveteen. Hanke oli seurausta 1980-luvulla alkaneesta HHT-hankkeesta, joka tarkoittaa Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- kasvukäytävää. Kyse on alueesta, jonne sijoittuu kolmasosa koko maan väestöstä ja lähes 40 prosenttia työpaikoista sekä valtakunnan tuotannosta. Ennen Nokialle tuloaan Punkari työskenteli Tampereen elinkeinojohtajana ja kun häneltä tuolloin penättiin ideaa, joka voitaisiin liittää HHT-kasvukäytävä -hankkeeseen, Punkari otti jo silloin esiin vesistöliikenteen kehittämisen. – Sanoin että 1800-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä Ruotsiin rakennettiin Götan kanava ja että täällä meilläkin voisi olla yhteys mereen. – Götan kanavakin on rakennettu pääosin matkailua varten, Punkari muistuttaa. Punkarin Pirkanmaan Liitolle tekemän hanke-ehdotuksen johtoajatuksena oli "Omalla veneellä Hämeenlinnasta Tukholmaan". Ensimmäisessä vaihtoehdossa Nokian kanava olisi kulkenut Liukuslahdesta Teernijärven kautta Nokianvirtaan. Toinen vaihtoehto oli kaavailtu Tottijärven eteläpuolelta, Pyhäjärven Pihnalanperänlahdelta Myllykylän kautta Kuloveden Sarkolanlahteen. Tietojen mukaan hanke oli Pirkanmaan Liiton hankeohjelmassa kaksi vuotta, ennen kuin se hylättiin. 1990-luvun lama-ajan hankkeeksi se ei kaikesta päätellen sopinut, vaikka kalliita kaivutöitä olisi ollut moneen muuhun kanavahankkeeseen verrattuna minimaalisen vähän. Kanavaa Pyhäjärveen on kaivattu jo ammoisinakin aikoina. Nokian kaupungin ex-elinkeinopäällikkö Henry Moisio muistuttaa, että Nokianvirtaa pitkin kuljettiin muinoin ahkerasti merelle saakka ja takaisin. – Mereltä tullessa vastassa oli ylipääsemätön Emäkoski ja siksi veneet täytyi vetää kannasta pitkin kosken ohi. Tästä Taivalkunta on saanut nimensä, Moisio kertaa Taivalkunnan nimen historiaa. Vaikka Punkarin hanke-ehdotus ei saanut Pirkanmaan Liittoa syttymään, se poiki jatkumona Myötävirta-hankeen, joka oli Nokian, Vammalan ja Mouhijärven yhteisprojekti. – Sen ansiosta tehtiin merikortti eli reittimerkintä Siurosta Vammalaan sekä monia muitakin parannuksia kuten laitureita Liekovesi-laivan liikennöintiä varten, muun muassa Knuutilaan ja Siuron satamaan. Siihen liittyi myös kumikanava-hanke, jossa kuljetettiin veneitä Kylpylähotelli Edenistä Siuronkosken veneenlaskupaikalle trailerilla. – Kokonaisuutena tämä kaikki oli ensimmäisiä EU:n Leader-rahalla toteutettuja hankkeita Nokian alueella, Moisio toteaa. HHT-kasvukäytävä -hanke elää edelleen muun muassa paikallisjunayhteyksien kehittämisessä, mutta veneliikenteen mahdollistavan kanavan rakentaminen Meloon olisi Nokialle varsinainen onnenpotku. Sen kerrannaisvaikutuksia voi tässä vaiheessa vain arvailla. – On tuhansia vuosia vanha yhteiskuntakehityksen sääntö, että kaupungit kasvavat lounaaseen ja länteen, Antti Punkari toteaa. "Götan kanavakin on rakennettu pääosin matkailua varten."