Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Hammaslääkäri Jenna-Maria Pennanen tietää, miltä pelkopotilaasta tuntuu: ”Makasimme silmät sidottuina, kun suuhun tökättiin puudutuspiikkiä”

Hammaslääkärin huoneeseen harvempi astuu riemusta kiljuen. Hammaslääkärissä joku nolostelee, toinen ujostelee ja kolmas pelkää. Kuitenkin hammaslääkärin luona kaikkien ainakin pitäisi käydä säännöllisesti, eikä kukaan ole iloinen, jos hammaslääkärin vastaanotolle pääsyä pitää odottaa kauan. Minkälaista sitten on hammaslääkärin arki? Jenna-Maria Pennanen tuli Nokialle hammaslääkäriksi kolme vuotta sitten. Viime syyskuusta lähtien hän on ollut vastaava hammaslääkäri. – Työaikani jakautuu niin, että kolmena päivänä viikossa hoidan potilaita ja kahtena päivänä viikossa teen hallintotöitä. Mutta aina se ei mene niin. Nytkin hoidin aamulla potilaita, hän sanoo. Hallintotyöt tarkoittavat henkilökunnan lomien järjestelyä, sijaisten etsimistä ja toiminnan kehittämistä. Hammaslääkäreitä Nokian kaupungilla on tällä hetkellä 12, joista seitsemän terveysasemalla, jossa Pennasenkin työpiste on. – Toimin hammaslääkäreiden lähiesimiehenä. Kaikki päivittäiset asiat tulevat minulle, mutta isommista asioista päätetään yhdessä ylihammaslääkärin kanssa. Sähköpostin lukemista työhön kuuluu paljon, Pennanen sanoo. Tällä hetkellä Nokian hammashoidossa on ruuhkaa, ja siihen liittyen Pennanen on mukana myös Lean-kehittämistyöryhmässä. – Olen hyvässä roolissa, kun työhöni kuuluu sekä hoitotyötä että hallintoa. Tärkeintä kehittämisessä on kuulla työntekijöitä, koska heillä on paras ote asioihin, hän sanoo. Ideoita hammashoidon kehittämiseen etsitään jatkuvasti. – Kokoonnumme pari kertaa vuodessa Tampereen seudun esimiehien kesken keskustelemaan ja jakamaan tietoa. Koulutukset antavat myös aina uutta, hän sanoo. Hammaslääkäri ei voi kiirehtiä Vaikka hammaslääkärit tietävät, että heidän pakeilleen moni toivoisi nyt pääsevänsä nopeammin, se ei Pennasen mukaan vaikuta työskentelyyn. – Yksi hammaslääkäri ei voi hoitaa määräänsä enempää potilaita. On ensiarvoisen tärkeää, ettei työntekijöitä kuluteta loppuun, hän sanoo. Yksi toimintaa tehostava tekijä on, että nokialaisilla ei ole esimerkiksi asuinalueen mukaan nimettyä hammaslääkäriä, vaan potilaalle annetaan aina seuraava vapaa aika. Saman vaivan hoidon jatkokäynnit annetaan samalle hammaslääkärille, mutta seuraavan kerran aikaa varattaessa ajan voikin saada eri hammaslääkärin vastaanotolle. Hammaslääkäri ei pysty kiristämään työtahtiaan, jotta ehtisi enemmän. – Päivästä riippuen ehdin hoitaa päivässä noin kymmenen potilasta. Mutta se vaihtelee, koska joskus yhden potilaan kanssa menee puoli tuntia, joskus puolitoista. Jokainen potilas ottaa oman aikansa. Työtä ei voi kiirehtiä, koska sen pitää olla potilasta palvelevaa, Pennanen sanoo. Ennen potilaan saapumista hoitohuoneeseen hammaslääkäri valmistautuu katsomalla tiedot läpi. – Keskustelen hoitajan kanssa läpi, mitä välineitä tarvitaan, katson röntgenkuvat ja tiedot sairauksista tai lääkityksistä. Palautumisesta on tärkeää pitää huolta, jotta jokaiselle potilaalle on vastassa keskittynyt hammaslääkäri. – Työpäivien jälkeen harrastan liikuntaa ja käyn paljon ryhmäliikuntatunneilla. Liikunta on hyvää vastapainoa hammaslääkärin staattisille työasennoille. Minulla on kotona myös kohta 2-vuotias tytär, joten työasioita en kerkeä kotona miettimään, Pennanen kertoo. Jenna-Maria Pennasen mukaan yksi työn parhaita puolia on monipuolisuus. Töitä ei ryhmitellä niin, että yksi hammaslääkäri hoitaisi koko päivän vain tarkastuksia, toinen juurihoitoja. – On mukavaa, että saa tehdä kaiken tyyppistä. Muuten työstä tulisi nopeasti kuormittavaa, hän sanoo. Hammaslääkärin työ on todellinen käsityöammatti. – Silmä-käsi-yhteistyön pitää sujua. Suu on pieni alue ja hampaissa käsitellään hyvin pieniä alueita pienillä instrumenteilla. Poran käyttö vaatii hienomotoriikkaa, hammaskiveäkin poistetaan käsin. Juurihoito vasta onkin pikkutarkkaa hommaa, hän sanoo. Hammaslääkärin vastaanotolla on usein radio päällä. Mikä on Pennasen valinta? – Ei meillä kuulu täällä muu kuin Radio Nova keskusradion kautta. Jotkut hammaslääkärit tuovat omia radioitaan. Joitakin potilaita rauhoittaa, kun voi keskittyä radion kuuntelemiseen. Joskus aiemmin varmaan radiolla myös peitettiin muista hoitohuoneista kuuluvia ääniä, Pennanen sanoo. Hammaslääkäripelkoisen potilaan kohtaaminen on hammaslääkäreille arkipäiväinen tilanne. – Riippuu potilaasta, mikä auttaa. Joku sanoo, että ei halua tietää, mitään, mitä tapahtuu, mutta monelle tilanteessa rahoittaa, kun selitetään tarkkaan, mitä seuraavaksi tehdään. Pelkopotilaan kohtaamista harjoiteltiin opinnoissakin. – Meidän piti maata potilaina silmät sidottuina ilman, että mitään kerrottiin. Sitten yht’äkkiä tökättiin puudutuspiikkiä tai muuta. Siinä pääsi kyllä hyvin käsiksi, miten pelottavalta hammaslääkärin penkissä voi tuntua. ”Paras palkinto on tyytyväinen potilas” Hammaslääkäriopintoihin Ouluun Jenna-Maria Pennanen hakeutui, kun lääketiede kiinnosti, mutta yleislääketiede tuntui liian laajalta alalta. Hän valmistui vuonna 2013. – Terveyskeskuksissa hammaslääkäreillä on myös mukavat työajat. Ainakaan vielä ei tarvitse tehdä iltavuoroa, hän sanoo. Parasta työssä on ihmisläheisyys. – Erona lääkäreihin meillä on myös aina työpari mukana, mistä pidän paljon. Asiakkaina on monenlaisia ihmisiä ja parasta on tietenkin se, kun saa auttaa ihmisiä ja helpottaa heidän oloaan. Paras palkinto on tyytyväinen potilas, hän sanoo. Viikot menevät tässä työssä nopeasti, koska työssä riittää vaihtelua. – Terveyskeskuksessa saa tehdä monenlaisesti eri toimenpiteitä ja hoitaa erilaisia potilaita, hän sanoo. Hammaslääkäri tekee hammastarkastuksia, paikkauksia, hampaan poistoja, paradontologista eli ikenien terveyteen liittyvää hoitoa ja proteettista hoitoa. – Purentakiskojen tarve on lisääntynyt. Potilailla on nykyään runsaasti hampaiden yhteenpuremista ja siitä aiheutuvia leukanivelen ja puremalihasten vaivoja sekä päänsärkyä. Tällaista ei ollut vielä 20 vuotta sitten, hän sanoo. Jenna-Maria Pennanen arvelee, että syyt voivat löytyä stressistä. – Yksi kollega muutti pääkaupunkiseudulta pienelle paikkakunnalle. Kaupungissa purentakiskoja sai tehdä jatkuvasti, mutta maalla ei ollenkaan. Ehkä kaupungissa elämä on stressaavampaa, Pennanen sanoo. Työssä löytyy myös suosikkihetkensä. – Juurihoidoista tykkään, koska niissä riittää haastetta. Lapsipotilaiden hoitaminen on todella antoisaa. Tulee hyvä mieli, kun siinä onnistuu, hän sanoo. Lapsipotilaiden kohtaamiseen kannattaa Pennasen mukaan panostaa. – Monen hammaslääkäripelko on lähtöisin lapsuuden kokemuksista. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman hyvin voidaan huomioida esimerkiksi hammaslääkäriä jännittävät potilaat, hän sanoo. Lasten hampaat ovat myös huolenaihe. – Siinä on ollut selvä muutos, että lasten hampaat ovat nykyään huonommassa kunnossa kuin ennen. On lapsia, joiden hampaat on hoidettu hienosti, mutta yhä useammalla on paljon reikiä hampaissaan. Tämä johtuu varmaan nykyajan ruokavaliosta, jossa on paljon sokeria, Pennanen sanoo. Suu auki rohkeasti Terveyskeskuksessa hammaslääkärit ja lääkärit ovat tiiviisti yhteydessä, koska moni sairaus voi altistaa suun terveysongelmille ja hammaslääkäri voi tehdä huomion, joka liittyy johonkin yleissairauteen. Hammashoitolan puolella yhteistyötä tehdään suuhygienistien kanssa. Hampaiden hoitamattomuus voikin johtaa terveysongelmiin muuallakin kuin suussa. – Suu ei ole mikään erillinen paketti. Hampaista huolta pitäminen kuuluu perusterveyteen ja hammastarkastuksissa käymällä voi välttyä isommilta ongelmilta, Pennanen sanoo. Mitään yleistä sääntöä ei ole siihen, kuinka usein hammaslääkärissä pitäisi käydä. – Jos ei ole pitkään aikaan käynyt, kannattaa käydä tarkastuksessa, ja hammaslääkäri määrittää jokaiselle oman tarkastusvälin. Hampaiden kunto ja esimerkiksi suuta kuivattava lääkitys vaikuttavat asiaan. Mikä siis on hammaslääkärin ohje hampaiden hoitoon? – Pese hampaat aamuin illoin ja lankaa päivittäin hammasvälit, sillä pääsee pitkälle, hän sanoo. Ohje on kuultu moneen kertaan, eikä vippaskonsteja ole. – Kyllä hammaslääkäri näkee, onko näin tehty. Joillakin toki ruokavalio tai sairaus vaikuttavat hampaiden kuntoon. Vaikka hammaslanka olisi jäänyt käyttämättä, ja pelkäisi jäävänsä siitä kiinni hammaslääkärin penkissä, hammastarkastukseen voi tulla ihan rohkeasti. Hammaslääkärin tehtävänä on tehdä parhaansa potilaan auttamiseksi, mikä hyvänsä suussa vaatiikin toimenpiteitä. – Kyllä me ollaan täällä kaikki nähty, ei kannata nolostella suun avaamista.