Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Musta viikinki yhä yleisempi näky Pyhäjärvellä ja Kulovedellä - kaksi jalohaikaraa Alasenlahdella

Merimetso, ”musta viikinki”, on alkusyksyllä Nokian selkävesillä huomiota herättävä isokokoinen lintu seistessään pystyasennossa karikoilla kuivattelemassa siipiään. Viime viikkoina lähes päivittäin olen seurannut 2–4 merimetsoa vakiopaikoillaan Kuloveden Kontaankarilla, Pappilanselän Papinkivellä ja Saviselän Kattisaaressa. Sorvanselän karikot ja Kalliosaari näyttävät olevan merimetsojen silti vielä parempia suosikkipaikkoja. Elokuun lopulla laskin Sorvanselällä lepäilevinä 36 merimetsoa. Tervasuolla asuva Timo Syrjä pääsi keinuvalla veneellään Sorvanselän kareilla lepäileviä merimetsoja lähelle ja sai kuvattua digikalustollaan Kaijakarilla 41 merimetsoa ja merilokin , Kalliosaaressa 32 ”mustaa viikinkiä ”. Viime sunnuntaiaamun sadekierroksella merimetso ja merilokki lepäilivät Kuloveden Kontaankarilla. Kehossa Kattisaaren vesikivillä päivysti tihkusateessa kaksi merimetsoa, Ketteenniemessä yksi merimetso ja harmaahaikara. Kaivannonselällä merimetsoja löytyi kaksi sekä Sorvanselän Kalliosaaressa kahdeksan ja Kaijakarilla yksi merimetso yhdessä merilokin kanssa. Runsaslukuisin laji selkävesillä on syyskuussa kuitenkin harmaalokki, joita laskin Pappilanselällä 175 yksilöä merilokin kanssa. Sorvanselällä harmaalokkeja lepäili 50 ja Kulovedelläkin 50 yksilöä. Viivytteleviä silkkiuikkuja poikastensa kanssa laskettiin Sorvanselältä 10, Pappilanselältä 2 ja Knuutilan rannoilta 5. Aamupäivän mukavin havainto oli nähdä vielä Kuljun Piikkilänjärven kolme erittäin uhanalaista nokikanaa . Sen sijaan Siuron Lammasnokan ainoa nokikana ei ole selvinnyt. Syyskuussa kannattaa olla tarkkana Pyhäjärven ja Kuloveden rannoilla, mutta katsella myös taivaalle. Pirkanmaan ylitti viime lauantaina useita tuhansia kurkia massamuuton ensi vaiheessa. Nokiallakin muuttavia kurkia havaittiin yli 500. Musta viikinki jakaa edelleen mielipiteet Sorvanselän Kalliosaari olisi tyypillinen merimetsojen pesäsaari . Olen ennustanut merimetsojen pesintää Pyhäjärvellä lähivuosina, sillä merimetso on sisämaassa pesinyt jo Vanajavedellä, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa, mutta kaikki nämä pesintäyritykset hävitettiin lajin rauhoituksesta huolimatta. Merimetsoa vastustetaan monesta syystä: Merimetso tuhoaa väitteiden mukaan luontoa kuormittamalla ulostuksellaan pesäluotoja, vähentää kalastajien kalansaaliita, aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä ja hajuhaittoja. Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin torjuu väitteitä ja korostaa kirjoituksellaan Lintuviestissä, että Musta viikinki on paljon mainettaan parempi. Helinin mukaan ”tieteellisissä tutkimuksissa ei ole löydetty yhteyttä ammattikalastajien kuha - ja ahvensaaliiden vaihteluiden ja merimetsokannan runsastumisen välillä.” Kasvillisuus toipuu parissa vuodessa merimetsojen poistuttua luodoilta. Tosin puuston toipuminen vie pitempään. Merimetso ei ole vieraslaji Merimetso palasi maamme pesimälinnustoon vuonna 1996. Laji hävitettiin koko Itämereltä 1900-luvun alkuun mennessä ja kesti puolivuosisataa, kunnes laji palasi asuinsijoilleen. Viime kesänä merimetsokannan kooksi merialueillamme laskettiin 25 700 paria. Kanta laski edellisvuodesta 4 prosenttia eli tuhannella pesällä. Merikotkan saalistus pienentää maamme merimetsokantaa kannan ollessa jo lähellä suurinta kantokykyään. - Aika näyttää, miten merimetsot pystyvät vakiintumaan pesimälajina Pirkanmaalla ja muuallakin sisämaassa. Yritystä tuntuu ainakin olevan, Jukka T. Helin toteaa. Jalohaikara vuoden todellinen yllättäjä Puhtaanvalkoinen, lähes kurjen kokoinen kosteikkolaji jalohaikara on vuoden todellinen yllättäjä runsaalla esintymisellään. Jalohaikara pesi viime vuonna vasta ensimmäisen kerran Suomessa kasvatettuaan Porvoossa harmaahaikarayhdyskunnan suojissa neljä poikasta. Birdlifen mukaan jalohaikaroita kiertelee nyt järvillä ja merenlahdilla enemmän kuin koskaan. Suomessa on tällä hetkellä satoja jalohaikaroita ja havaintoja lintutiedotukseen on ilmoitettu jo yli 1900. Nokiallakin jalohaikarasta on tehty useita havaintoja Kuloveden rannoilla. Viimeksi 13. syyskuuta Timo Syrjä kuvasi kahden jalohaikaran kaunista lentoa Alasenlahdella.