Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Sarkolalaiset närkästyivät kyläkoulun sulkemisaikeista: ”Jos koulu lakkautetaan, pimennetään samalla koko kylä”

Sekä Taivalkunnassa että Sarkolassa uutiset kyläkoulujen mahdollisesta lakkauttamisesta on otettu vastaan järkyttynein mielin. Nokian kaupunginvaltuusto teki vuoden 2016 lopulla periaatepäätöksen, että kouluverkkoon ei kosketa viiteen vuoteen, mutta nyt Taivalkunnan ja Vahalahden koulujen lakkauttaminen aiotaan nostaa esiin joulukuun valtuustossa. – Härskiä toimintaa, kun ensin luvataan koulurauha ja nyt se rikotaan. Jos keskustan alueen koulujen kunto on huono ja niiden oppilaille joudutaan rakentamaan kalliita väistötiloja, miksei voida ajatella, että oppilaat siirtyisivät väistöön olemassa oleviin, hyväkuntoisiin kyläkouluihin, ihmettelee Taivalkunnan koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Jarno Nenonen . Kustannuslaskelmat pöytään Taivalkunnassa vanhempainyhdistys aikoo tehdä kaikkensa, jotta koulun toimintaa ei lopetettaisi. Myös Sarkolassa kylän väki ja Vahalahden koulun vanhempaintoimikunta ovat samoilla linjoilla, ja he vaativat ennen kaikkea pöytään yksityiskohtaisia laskelmia siitä, millaisia säästöjä kahden kyläkoulun lakkauttaminen toisi, vai toisiko ollenkaan. Nettokustannusten perusteella koulunkäynti oli Nokian kouluverkkoselvityksen mukaan sekä Vahalahdessa että Taivalkunnassa ainakin vuonna 2014 edullisempaa kuin muissa Nokian kouluissa. Kuljetuskustannukset sen sijaan nousivat Vahalahden koulussa yli tuhanteen euroon oppilasta kohden, mikä tarkoitti noin kymmenesosaa koulun kokonaismenoista. – Moni koululainen pystyy kulkemaan kyläkouluun kävellen tai pyörällä. Kuljetuskustannukset eivät ainakaan laske, jos kaikki lapset siirtyvät koulukuljetusten piiriin, kuljetettiin heitä sitten Nokian tai Tottijärven suuntaan , sanoo Vahalahden vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja Mari Alanen . Maatalousyrittäjänä ja neljän lapsen äitinä Alanen sanoo pitäneensä kyläkoulun olemassaoloa elinehtona heidän maitotilansa toiminnalle. Tälläkin hetkellä, kun kyläläiset ovat kokoontuneet Vahalahden koulun pihamaalle, on Alasen puoliso jäänyt kotiin tekemään töitä ja valvomaan erään lehmän poikimista. – Ruuan lähituotantoa pidetään arvokkaana asiana, mutta sitten unohdetaan, mitä se työ käytännössä tarkoittaa. Vaikka koulukuljetus olisikin järjestetty, lasten koulunkäynti vaatii aina myös vanhemmilta monenlaista kulkemista koululle, ja jos tästä olisi vähän väliä joutunut lähtemään kymmenien kilometrien ajomatkalle, ei arjesta olisi tullut yhtään mitään. Koko kylän sydän Alanen korostaa myös sitä, miten arvokasta lapsille on käydä koulua siinä ympäristössä, mihin he ovat muutenkin tottuneet ja missä ovat kasvaneet. Koulussa kaikki ikäluokat ovat kavereita keskenään ja maaseutumainen ympäristö antaa mahdollisuudet monimuotoiselle opiskelulle, mutta sen lisäksi koulu on kyläläisten ja paikallisten yhdistysten yhteinen ylpeydenaihe. Monet leirikoulut ja vuotuiset lähiruokapäivät on järjestetty yhteistyössä, ja nyt koulun ympäristöön on rakennettu yhdessä myös puupuisto, jossa lapset pääsevät tunnistamaan erilaisia puulajeja ja seuraamaan luonnon kiertokulkua. Koulun tiloissa pyöritetään myös harrastuskerhoja ja se toimii muun muassa partiolaisten kokoontumispaikkana. Koulun yhteydessä toimii yksityinen perhepäiväkoti Tuulenpolku iltapäiväkerhoineen, ja jos koulu lakkautetaan, saadaan niillekin heittää samalla hyvästit, lisää perhepäivähoitaja Elina Kurki . Tomi Puranen muistuttaa, että Vahalahden kouluun ei ole viimeisten parinkymmenen vuoden aikana juuri investoitu, joten sen osalta kulut ovat pienet. Hän peräänkuuluttaa yksityiskohtaista korjaussuunnitelmaa, sillä yhtenä kaupungin perusteena lakkauttamiselle on se, että Vahalahden koulu vaatii tulevina vuosina isoja korjausinvestointeja. Aikanaan itsekin Vahalahden koulua käyneen Kalle Alasen mielestä opetustilat ovat nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan, ja rakennuksen uudesta maalipinnastakin ollaan suorastaan haltioituneita. Puranenkin jatkaa, että mikäli kaupunki investoisi kouluun nyt vaikkapa sen jo useita vuosia sitten luvatun maalämmön, kyse olisi kertaluontoisesta kulusta, joka maksaisi itsensä takaisin. – Viime vuonna kaupunki sai valmiiksi uuden urheilukentän, joka on ahkerassa käytössä ja on poikinut koululaisille jo pari pesäpallomestaruutta . Mikään, mitä tänne satsataan, ei todellakaan mene hukkaan. Viimeinen, mutta sitäkin tärkeämpi, lähipalvelu Satsauksen puutteesta puheen ollen, kyläläiset kääntävät katseensa kaupungin puoleen myös paljon puhutussa syntyvyysasiassa. Toinen peruste, millä koulua ollaan sulkemassa, on lasten määrän ennakoitu väheneminen alueella. Mitä muuta voidaan odottaa, kysyy Mari Alanen, kun koulu on ainoa kylässä jäljellä oleva lähipalvelu ja senkin yllä leijuu vuosi toisensa jälkeen musta pilvi? Päivähoito ja lähikoulu ovat äärettömän tärkeitä asioita uutta kotia etsiville lapsiperheille ja perheen perustamista suunnitteleville, mutta jos niiden tulevaisuutta ei voida taata, asuinpaikka etsitään muualta. – Onhan se muutenkin ihan hullua, että Sarkolan alue halutaan nyt pimentää lopullisesti, vaikka se vastaa noin viidennestä koko Nokian pinta-alasta. Nyt mitataan, onko valtuustolla selkärankaa pitää kiinni periaatepäätöksestään, Tomi Puranen sanoo.