Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Vastaus mielipiteeseen ”Maurin seurakuntatalo säilyy” ja avoin kirje Kuloveden kyläläisille

En tiedä oliko sattumaa, vai kenellä oli näppinsä pelissä siinä, että edellismaanantaina postiluukkuumme oli tavallisesta poiketen kolahtanut Nokian Uutiset ja aamukahvia juodessani heti ensimmäiseltä aukeamalta sain lukea mielipidekirjoituksen liittyen Maurin seurakuntataloon (NU.fi 30.10. ja NU 4.11.). Kirjoituksessa viitattiin Nokian Uutisissa 12. syyskuuta julkaistuun haastatteluun, jossa totesin, ettei Kuloveden kylät ry aio olla aktiivinen Maurin seurakuntatalon asiassa. Kerroin toimittajalle myös, että kyläyhdistys toki tarvittaessa toimii viestin viejänä kyläläisten ja seurakunnan välillä ja on avoin seurakunnan ehdotuksille, mutta tämä ei lehteen asti päätynyt. Seurakuntatalon tilanteesta on kylällä keskusteltu viimeksi pari vuotta sitten, jolloin asiasta järjestettiin kyläläisten tapaaminen. Tuolloin päädyttiin tekemään valitus purkupäätöksestä, mikä ei kuitenkaan johtanut toivottuun lopputulokseen. Kyläyhdistyksessä päädyttiin siihen, että vaikka halua seurakuntatalon säilyttämiseen kylällä onkin, ei siihen kyläyhdistykseltä löydy riittävästi resursseja – ei aikaa eikä myöskään varoja. Tuolloin kaksi vuotta sitten pidimme kyläyhdistyksen osalta viimeisen joulujuhlan Maurin seurakuntatalolla. Nyt syksyllä kaupungin antaman kielteisen purkupäätöksen jälkeen yksi kyläläinen on lähestynyt kyläyhdistyksen hallitusta asian tiimoilta. Henkilökohtaisesti olen erittäin pettynyt, että nimimerkki ”Seurakuntaneuvos” pui asiaa nyt lehdessä nimimerkin takaa ja suosittelee ”kyläyhdistyksen pyrkivän rakentavaan yhteistyöhön seurakunnan kanssa”. Kuinka rakentavaa on huutelu nimimerkin takaa? Me kyläyhdistyksessä olemme avoimia kaikenlaiselle keskustelulle, tapahtuipa se sitten somessa, kylän raitilla tai kyläluurin välityksellä, mutta toivomme keskustelun olevan avointa ja tapahtuvan ihmiseltä ihmiselle. Minua saa myös nykäistä lenkillä hihasta tai vaikka poiketa käymään, kuten ennen vanhaan oli tapana! Otamme myös enemmän kuin mielellämme mukaan toimintaamme lisää kylän asioista kiinnostuneita kyläläisiä. Yhdistys- ja kyläkulttuuri ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet kovasti ja hektinen arki asettaa niille uudenlaisia haasteita. Nykyiset kyläyhdistyksen aktiivit ovat juuri siinä parhaassa oravanpyöräiässä rämpiviä ihmisiä, joilla ei tekemisestä muutoinkaan ole pulaa. Olemme kuitenkin pyrkineet uudistamaan kyläyhdistyksen toimintaa, mutta sen lisäksi, että pulaa on yhdistysaktiiveista, on sitä myös niistä kyläläisistä, jotka käyttäisivät kyläyhdistyksen palveluja ja kävisivät tapahtumissa. Kyläyhdistystä ei tee pelkkä hallitus, vaan kylä ja kyläläiset sen ympärillä. Itse olen syntynyt Kauniaisten kylän Meskanmäellä (postiosoite taisi olla silloin vielä PPA1) karvan yli kolmekymmentä vuotta sitten ja yhteensä vuosia kyläläisenä on kertynyt minulle jo yli kaksikymmentä. Monet kyläläiset ovat minun mittapuullani asuneet täällä aina ja tunteneet minutkin aina. Maurin seurakuntatalon kohtalo koskettaa myös minua henkilökohtaisesti, sillä sieltä olen saattanut viimeiselle matkalle viereiseen kirkkomaahan omatkin isovanhempani. Olen syntynyt aikana, jolloin kyläyhdistys kukoisti ja toivoisin samanlaista entisajan yhteisöllistä kylähenkeä löytyvän yhä edelleenkin, sillä enemmän kuin maallista omaisuutta, me olemme vailla juuri sitä.