Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Kun kukko laulaa, Shellin ovet aukeaa - Alunperin vuonna 1964 perustettu huoltoasema on nokialaisittain legendaarinen

"Ostan jäävettä lasillisen, Ilmatteeks luen Iltalehden, Pelaamaan tänne vain himoitsen, Shellin paariin", laulaa Turo´s Hevi Gee. Tottahan toki myös Sorvantien Shellin "paarissa" on muutama peliautomaatti, mutta ei niitä kukaan heti vielä aamuviideltä rahalla ruoki. Sen sijaan ulkoterassin katoksen alla, vuolaalta vesisateelta suojassa, sauhuttelee joukko baarin aamuvirkkuja asiakkaita. Yksi heistä on Kari Torittu , joka on visiteerannut lähihuoltamolla koko sen viisi vuotta, jonka hän on Nokialla asunut. – Ensinnäkin siksi, että täältä saa parasta kahvia. Täällä on asiakkaita, joiden kanssa tulee hyvin juttuun ja lisäksi henkilökunta, joka on ihan 10+, Torittu kehuu "Shellvetin hyvää palvelua". – Muutenkin tässä on sellaista vanhan ajan huoltamon henkeä, jollaista ei enää Suomessa paljon näe. Hyppy tiskin toiselle puolelle Vielä muutama vuosi taaksepäin Laura Kinnunen kuului nykyisen työpaikkansa vakioasiakkaisiin. – Siitä taitaa tulla jo nelisen vuotta, kun minut kaapattiin tänne tiskin toiselle puolelle, hän hymyilee simpukka-logolla koristeltuun työasuunsa sonnustautuneena. – Siinä ajassa monista asiakkaista on ehtinyt tulla tuttuja ja vitsitkin ovat sitten sen mukaisia. Rosa Ylirönni puolestaan muistaa Shellin lapsuudestaan, kun hänen perheensä autoili sen ohi tämän tästä matkalla mummolaan. – Ensimmäisen kerran kävin täällä sisällä vasta sen jälkeen, kun isäni osti tämän. Sittemmin olen ollut täällä ensin kesätöissä ja nyt jo viisi vuotta vakituisena, Rosa kertoo ja maistelee samalla, että Helmen aamiaispaketti on varmasti lyökissä. Se, johon kuuluvat puuron lisäksi kahvi ja kaksi karjalanpiirakkaa. Puuroannoksia menee, mutta kahvi ja täytetyt sämpylät tekevät kauppansa vielä sitäkin paremmin. Mukiinmenevä setti, joka on helppo napata mukaan autoon. Suuri osa baarin aamuisista asiakkaista suosii pukeutumisessaan trendikästä keltaista tai oranssia. Asusteiden selkämyksiä koristavat yrityslogot, joista useimmissa mainitaan sanat rakennus tai asennus. Pikaisen laskutoimituksen mukaan naisten osuus sisälle vyöryvästä asiakasvirrasta lähentelee noin neljää prosenttia. Ulkona sataa. Jo vuodesta 1964 Niinpä. Alunperin vuonna 1964 perustettu huoltoasema on nokialaisittain legendaarinen. Siitä puhutaan yhä Sorvan Shellinä, tai pitkäaikaisten yrittäjien mukaan Hyvämaan Shellinä, vaikka Anssi Ylirönni otti vastuulleen koko kompleksin kaikkine toimintoineen kesällä 2001. Tuostakin on jo vierähtänyt hyvä tovi, mutta tarina jatkuu. Siitäkin huolimatta, että inhimillinen asiakaspalvelu on tässä maailmassa hiljalleen katoava luonnonvara, ja kylmäasemat hiipivät iholle salakavalasti imeäkseen työtä pelkäämättömän yrittäjäparan kuiviin. – Mehän ei pärjätä hinnalla enää mitenkään, vaan me ollaan aina se kalliimpi, Ylirönni viittaa naapurikaupan pihaan ilmestyneeseen kylmäasemaan. – Vaikka laitan hinnan kuinka edulliseksi tahansa, ne panee aina kaksi senttiä nokkiin ja väitän että multa loppuu rahat ennen kuin osuuskaupan väeltä. – Bensiinin myynti on periaatteessa minimaalista, mutta onneksi on vielä sellaisia uskollisia asiakkaita, jotka laskee, että jos ajaa 5000 kilometriä vuodessa, muutaman sentin erolla litrahinnassa ei ole sanottavaa merkitystä. Polttonesteet eivät siis ole Sorvantien Shellille sisäänheittotuote, vaan kyse on kokonaisuudesta, joka on aina valmis palvelemaan. Muun muassa siksi se on auki vuoden jokaisena päivänä. Kahveineen ja itseleivottuine sämpylöineen. Ja lounaineen. Sitä paitsi monelle lähiasukkaalle se on kohtauspaikka, jossa voi käydä illanhämyssä nauttimassa pari olutta. Puhumattakaan siitä, että toisella seinustalla toimii huoltokorjaamo, oikeammin sanottuna monimerkkikorjaamo, jonka osaamisrepertuaari on kunnioitettavan laaja jakopään remonteista vaihdelaatikon vaihtoihin ja kansiremonteista moottorien ohjelmointiin. – Melkein kaikki hommat käy, mutta pääasiassa perushuollot ja katsastuskorjaukset, ovat niitä, jotka eniten työllistävät, sanoo Ville Tihveräinen , joka on ollut talossa yhteensä yhdeksän vuotta. Siitä ajasta itsenäisenä yrittäjänä nelisen vuotta yhdessä Manu Metsoilan kanssa. – Kun entinen omistaja, Ylirönnin Anssin velipoika Teemu lähti katsastushommiin, me jäätiin Manun kanssa tähän. Itsensä lisäksi kaksi korjaamotyöntekijää työllistävä parivaljakko näki, että palvelevalle lähikorjaamolle on kysyntää. – Vaikka tammikuut ovat yleensä hiljaisia, nyt kun katsoo kalenteria, niin hommaa on taas, Tihveräinen iloitsee. Koska hyvää palvelua osataan arvostaa. – Asiakkaat ovat pääasiassa lähialueilta, mutta on myös pidemmältä tulevia. Sellaisia, jotka ovat joskus asuneet täällä ja ovat kuulemma tykänneet palvelusta. "Tässä on sellaista vanhan ajan huoltamon henkeä, jollaista ei enää Suomessa paljon näe."