Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Juhannus on valon ja lemmen taikajuhlaa – Mitä sinä laittaisit juhannusyönä tyynysi alle?

Keskikesän kesäpäivänseisausta on juhlittu kautta historian. Alkuperäiskansojen kulttuureissa ja monissa muinaisuskonnoissa auringolla oli erityinen merkitys. Samaa perua on meidänkin valoisten öiden viettomme. Venäjän pohjoisosissa vietetään myös Valkeat yöt -juhlaa festivaaleineen. Kristinuskon levittyä Pohjolaan alkuperäistä kulttuuria ja tapoja pidettiin ”sielunvihollisen” tekosina ja kirkon painostuksesta perinteinen valon juhla nimettiin Johannes Kastajan mukaan. Juhannuskukat Juhannuskukaksi kutsuttu metsäkurjenpolvi alkoi kukkia ja ilmeisesti ilmaston lämpeneminen on ”nyrjäyttänyt” kukinnan aikaistumista vanhasta 24. kesäkuuta vietetystä juhannuksesta. Lajin väriskaala ulottuu lähes valkoisesta pinkkiin ja tummaan purppuraan. Luhtalemmikki kukkii kosteilla paikoilla. Muilla kielillä tämän lempeänsinisenä näkyvän kukan nimi tarkoittaa ”älä unohda minua”, kuten englanniksi ”forget-me-not”. Suomenkielisen nimen antoi Elias Lönnrot , joka usein nimesi lajeja kansan käyttämien nimien mukaan. Lemmikit tunnettiin uskollisuuden symboleina. Lehdoista löytyy valkoinen lehtotähtimö, jonka herkät ja kahdeksi liuskaksi jakautuneet terälehdet valaisevat varjoisten lehtojen hämyä. Suopursun näkee parhaillaan rämeillä huumaavasti tuoksuen. Suopursua käytetään koin karkoittajana. Poimi muutamia kukkia, kuivaa ne ja laita harsopusseihin pakattuina villapaitojen väliin. A vot! Metsien kätköissä valkolehdokki availee viehättävää kukintoaan, joka levittää öisin hienostunutta tuoksua. Valkolehdokki on rauhoitettu kasvilaji ja yksi luonnonvaraisista orkideoistamme. Taikayö Keskikesä on ollut ennustamisen ja taikojen aikaa ja näistä tunnetaan useita puolison löytymiseen liittyviä tapoja ja uskomuksia. Lemmen puuhissa luonnolla ja kasveilla oli merkittävä rooli ja tavat vaihtelivat maan eri puolilla. Yksi tapa saada ennakkotietoa tulevasta puolisosta oli kurkistella kesäyönä lähteeseen, kaivoon tai lampeen. Sieltä piti näkyä tuleva mielitietty – vaikka todennäköisimmin sieltä löytyivät omat kasvot. Toinen keino oli juosta ja kieriskellä juhannusyönä alasti kasteisessa ruispellossa, minkä jälkeen tulevan puolison piti ilmaantua seuraavana vuonna ruispeltouimarin elämään. Yksi keino tulevan puolison löytymiseksi on laittaa juhannusyönä seitsemän yrttiä tyynyn alle. Omalla kohdallani ”parasta ennen” -päivämäärä meni ohi jo puoli vuosisataa sitten, mutta luovasti soveltaen voi kuvitella, mitä sitä laittaisi tyynynsä alle. Laittaisin ainakin päivänkakkaran, koska se kertoo heti, rakastaako HÄN vai ei, mikä on olennaista. Ottaisin mukaan yllä mainitun luhtalemmikin ja sen seuraksi ihanasti kumariinille tuoksuvan tuoksusimake-nimisen heinän. Toinen heinä, parhaillaan lehdoissa kukkiva sorja lehtotesma kuvaisi viehkoutta silkkimäisellä lehdellään. Herkkyyttä ja vaatimattomuutta edustaisi vanamo. Voikukassa on sisua ja voimasta kertoisi ahomansikka. Mitä sinä laittaisit juhannusyönä tyynysi alle?