Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja valoi uskoa eläkeläisiin Nokialla: ”Nyt eläkeläisillä on toivon aika.”

Valtaenemmistö 55–85 vuotiaista kokee elämänsä suhteellisen onnelliseksi. Tämä käy ilmi Eläkeläisliittojen yhteistyöjärjestö EETUN keväällä julkistamassa Huomisen kynnyksellä 2019-tutkimuksesta. Ensisijaiset onnen lähteet ovat hyvä terveys ja hyvät toimivat ihmissuhteet. Monelle tärkeät elementit liittyvät myös kiinnostaviin harrastuksiin, rentoutumiseen, lepäämiseen ja luontoon. Valtaosa ikääntyvistä ja ikääntyneistä kokee olevansa varsin tyytyväisiä omaan elämäänsä. Vähiten tyytyväisiä 55–84 vuotiaat ovat siihen, kuinka oikeudenmukaisuus toteutuu yhteiskunnassa sekä missä määrin he kokevat tulevansa kuulluiksi siinä. Kun ihmisiltä kysyttiin, mitkä ovat suurimmat iäkkäiden ongelmat tämä päivän Suomessa, kärkeen nousivat eläkkeiden pienuus, ikääntyneiden hoivapalvelujen laatu, yksinäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus. Nyt meillä eläkeläisillä on toivon aika. Maallamme on nyt uusi hallitus, hallitusohjelma on kirjoitettu ja ministerinvalat vannottu. Mikäli hallitusohjelman lupauksiin on uskomista, myös eläkeläisten elinolosuhteet tulevat paranemaan juuri niiden asioiden osalta, joita Huomisen kynnyksellä -tutkimuksessa nousivat esille. Hallitusohjelmasta löytyy toivoa eläkkeensaajien taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantumiseen tällä hallituskaudella. Hallitusohjelmaan on kirjattu monia niitä tavoitteita, joita esitettiin EKL:n tavoiteohjelmassa vaalikaudelle 2019–2023. Näistä mainittakoon pienten eläkkeiden korotus, hoitajamitoitus, sosiaali- ja terveyspalvelujen parantaminen sekä asiakasmaksulain uudistaminen ja maksujen kohtuullistaminen. Toimeentulotuki otetaan tarkempaan tarkasteluun ja omaishoitoa kehitetään. Lisäksi Suomeen on nyt tulossa vanhusasiainvaltuutettu. Nyt meidän on seurattava, että hallitusohjelmaan kirjatut asiat myös toteutetaan. EKL tulee tarkkaan seuraamaan, miten asiat etenevät ja jos lipsumista havaitaan, puutumme niihin näkyvästi ja äänekkäästi. Huonona pidän hallituksen suunnittelemaa kotitalousvähennysjärjestelmän heikennystä. Kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksista lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin. Lisäksi vähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 400 eurosta 2 250 euroon.. Eläkeläiset käyttävät paljon kotitalousvähennystä, joten nämä muutokset tuntuvat myös heidän lompakossaan. Tästä muutoksesta tulisi luopua. Hyvää sen sijaan on hallituksen lupaus selvittää edellytykset ottaa kotitalousvähennyksen rinnalle käyttöön tukijärjestelmä, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat. Pienituloisimmilla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta kotitalousvähennykseen, koska vähennys tehdään maksetuista veroista eikä heillä ole veroa maksussa. EKL on esittänyt, että heidän tuekseen tulee nyt luoda järjestelmä, joka vastaisi perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä. Näin saataisiin monia myönteisiä vaikutuksia myös pienituloisten ikäihmisten itsenäiseen selviytymiseen muun muassa kotipalveluiden käytön lisääntymisen ja palveluasumisen mahdollisen lykkääntymisen myötä. Kirjoitus on pidetty puheena Nokian Eläkkeensaajien syyskauden avajaistilaisuudessa 3. syyskuuta 2019. Simo Paassilta, kunnallisneuvos, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n puheenjohtaja