Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Nokian lukion opiskelijat kokeilivat EU-päätöksentekoa Strasbourgissa

Nokialla ei ole kovin montaa henkilöä, jotka ovat johtaneet puhetta Euroopan Parlamentissa Strasbourgissa, mutta Nokian lukiossa heistä opiskelee peräti kaksi: abiturientit ja veljekset Veeti Karilainen ja Ville Karilainen . – Se oli oikeasti aika sattumaa, koska paikalla oli yli 500 nuorta ympäri Eurooppaa, ja meitä suomalaisia oli vain 19, Ville Karilainen kuvailee. Nuoret saivat päivän aikana maistiaisen europarlamentaarikon työstä. Opiskelijat jaettiin parlamentissa teemoittain ryhmiin, joissa oli nuoria kaikkialta Euroopasta. Pienryhmissä he pyrkivät löytämään keinoja samoihin ongelmiin, joiden kanssa myös Euroopan unionin päättäjät painivat. 80-90 henkgen ryhmät jaettiin vielä pienempiin ryhmiin, joissa järjestettiin annetuista teemoista väittelyitä. Lopulta ryhmissä keksityt ehdotukset esiteltiin kaikille nuorille parlamenttisalissa, ja niistä äänestettiin. Veeti Karilainen ja Ville Karilainen toimivat omien noin 90 hengen työryhmien puheenjohtajina. Kurssilaiset olivat matkan jälkeen tyytyväisiä päivän antiin. – Vaikka Euroopan unionin toiminnasta puhutaan myös koulussa, on eri asia nähdä päätöksentekoa paikan päällä, Aliisa Parikainen sanoo. Kreikan näkökulmasta maahanmuutto näyttäytyy erilaiselta Nokialaiset saivat jo Suomessa tietää mihin ryhmään päätyvät, joten he pystyivät etukäteen valmistautumaan väittelyihin. Veeti Karilainen oli mukana maahanmuuttoa käsitelleessä ryhmässä. Karilaisen mukaan työskentely ryhmässä havainnollisti hyvin, miten samasta asiasta voidaan eri puolilla Eurooppaa ajatella eri tavoin. – Meidän ryhmässä oli mukana kreikkalainen poika, joka tiesi maahanmuutosta todella paljon. Kreikassa maahanmuutto on isompi ongelma kuin Suomessa, Veeti Karilainen kuvailee. Karilaisen mukaan ryhmän esittämässä ratkaisuehdotuksessa keskeistä oli se, miten maat saadaan motivoitumaan ottamaan maahanmuuttajia. Ehdotuksessa maiden talouden, väestömäärän ja maan koon mukaan määriteltäisiin, paljonko maahanmuuttajia pitää ottaa vastaan. Jos maahanmuuttajien määrä täyttyisi, saisi lisätukea EU:lta. Jos taas ei ota määriteltyä määrää maahanmuuttajia, lisätukea ei saisi. Aliisa Parikainen ja Ville Karilainen olivat puolestaan mukana nuorten työllistymistä käsittelevässä ryhmässä. – Teimme esimerkiksi sellaisen ehdotuksen, että EU voisi tukea nuorten työllistymistä siten, että EU maksaisi yritykselle osan nuoren palkasta. Silloin nuori saisi saman palkan, mutta työllistäminen olisi yritykselle edullisempaa, Parikainen kuvailee. Nuoret kannattivat myös esimerkiksi TET-jaksojen kaltaisia kokeilujaksoja myös lukioon. – Se olisi kätevää, jos vaikka abivuonna olisi TET-jakso, kun moni on kuitenkin esimerkiksi iltatöissä, Veeti Karilainen kuvailee. – Sekin olisi kiva, että pääsisi tutustumaan esimerkiksi yliopistoihin samalla tavalla kuin käytiin tutustumassa lukioon, Aliisa Parikainen sanoo. Maahanmuuton ja työllistymisen lisäksi nuoret pohtivat muun muassa ilmastokysymystä ja päihdeasioita. Myös Euroopan parlamentin varapuhemiehet kävivät kuuntelemassa nuorten keskustelua ja vastailemassa nuorten kysymyksiin. – Kysymyksissä käsiteltiin tosi paljon ilmastonmuutosta, ja myös Brexitiä ja sekä äärivasemmiston ja äärioikeiston toimintaa, Veeti Karilainen sanoo. – Kysymyksistä huomasi, että moni nuori oli tosi lukenut ja kiinnostunut uutisaiheista, Aliisa Parikainen sanoo. Maailma on suuri - ja sittenkin niin pieni Yllätyksiäkin matkalla tuli. – Itse olin vähän yllättynyt, että esimerkiksi Unkarista tulleet nuoret eivät puhuneet kovin hyvin englantia, Aliisa Pakarinen kuvailee. Suomalaisille hieman hitaastilämpiävälle kulttuurille oli innostavaa nähdä muualta Euroopasta tulleiden nuorten intoa. – Yllätti, miten nuoret heittäytyivät tehtäviin mukaan. Se rohkaisi myös itseä osallistumaan, Aliisa Pakarinen kuvailee. Nuoret kuvaavat Euroscola-päivän olleen monin tavoin silmät avaava kokemus. – Tajusin, kuinka paljon erilaisia ihmisiä maailmaan mahtuu. Että me olemme kuuden tunnin matkustamisen jälkeen siellä, ja toiset tulevat sinne toiselta puolen Eurooppaa kuuden tunnin matkustamisella. Tajusin kuinka iso maailma on, Veeti Karilainen sanoo. – Ja samalla myös kuinka pieni, Aliisa Parikainen lisää. – Ymmärsin nyt, kuinka paljon Euroopan unionissa edistetään asioita, tämä kurssi avasi silmät politiikalle, Ville Karilainen tiivistää.