Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Seitsemän pientä ja pikimustaa piipertäjää: Ayam Cemani -tiput sekä Minerva, Fortuna ja Coco herkuttelevat Simon kanssa superfoodilla

Näky on kuin suoraan vanhasta klassikkopiirretystä. Simo Väätäinen huikkaa kutsuhuudon, ja kuin mitkäkin maantiekiitäjät, pienet siivekkäät porhaltavat pää kolmantena jalkana hänen luokseen. Tipuja on seitsemän, ja ne piipittävät ja pomppivat Simon jalkojen juuressa kuin ikävä olisi ollut ihan musertava. Tai sitten ne ovat vain nälkäisiä, onhan nyt jo päivällisen aika. Kukkapenkkiä kuopsuttelevat isommat kanat, jotka on nimetty roomalaisten jumalattarien mukaan Minervaksi ja Fortunaksi, kiirehtivät myös paikalle ja poikkeavat uteliaina kurkistamaan kameran linssiin. Coco-kukko, joka vielä viime vuonna Väätäisille tullessaan oli suklaanruskea untuvapallero, röyhistää rintaansa ja päästää muutaman kumean ärähdyksen. Täällä eivät muut kukkoile, se tuntuu sanovan, mutta antaa lopulta kiltisti pienemmillekin tilaa jyvätarjottimena toimivan kämmenen äärestä. Proteiinia, hyviä rasvoja ja ”superfoodia” Tällä kertaa tarjolla on kuorittuja hampun- ja auringonkukansiemeniä, parapähkinöitä ja goji-marjoja. Kanat tarvitsevat muun muassa hyviä rasvoja, seleeniä ja kalkkia, ja etenkin tipuvaiheessa paljon proteiineja ja valkuaisaineita. Kanoille tarkoitetun rehun ja erilaisten jyvien lisäksi niille voi antaa myös pieniä määriä tavallista kotiruokaa, kuten riisiä tai pastaa. Lihaa Simo ei näille kaunokaisille syötä, sillä hän on itse kasvissyöjä ja haluaa myös kanojensa olevan sellaisia. – Vaikka kyllähän ne kesällä syövät pihasta kastematoja. Olen töissä luomukaupassa, ja tuon välillä niille sieltä erilaisia superfoodeja, kuten viherjauheita, sillä lehtivihreä on niille elintärkeää. Kesällä kevennämme vähän ruokavaliota, kun pihassakin on niin paljon ruokaa tarjolla. Kaapaisen itsekin lautaselta kourallisen herkkusekoitusta ja ojennan käteni innosta tärisevien tipujen ulottuville. Isommat kanat ja Coco nokkivat sellaisella voimalla, että hetken hirvittää, mutta yllättävän nätisti ne noukkivat joukosta ensin pähkinät, sitten marjat. Tekisi mieli kurkistaa, löytyykö niiden suusta hampaita, mutta Simo ehtii kertoa, että niillä on vatsassaan lihasmaha eli kivipiira. Kanat napsivat palanpainikkeeksi pieniä kiviä tai hiekkaa, jotka yhdessä kivipiiran lihasten kanssa hienontavat suuremmatkin sattumat. Turvekylpy yhdelle, kiitos Kun lautanen alkaa näyttää puhtaaksi nuollulta, koko poppoo siirtyy muihin tärkeisiin tehtäviin. Minerva vetäytyy ruokalevolle kuusenoksien varjoon, Coco-kukko jatkaa tiluksiensa mittailua kuvitteellisia henkseleitään paukutellen ja muutama tipu käpertyy nurmen kätköihin. Fortuna nyppii jälkiruuaksi ruohonkorsia, ja loput pikkuiset pyörivät sen helmoissa mallia ottaen. Ne eivät ole aivan vielä sisäistäneet, etteivät enää mahdu kulkemaan keinoemonsa vatsan alla sulkapeitteen suojissa. Fortuna alkaa kuopsuttaa sammaleista nurmikkoa ja mallailee vähän väliä, joko muhkeaan sammalkekoon mahtuisi koko kroppa. Tiput tahtovat samoille apajille, mutta tässä kylpyammeessa ei ole niille tilaa. Simo selittää, että kanat kylpevät turpeessa tai hiekassa, sillä niiden sulissa ei ole sellaista öljypintaa, josta vesi valuisi kuin hanhen selästä. – Nämä inhoavat vettä ja jopa vesisadetta. Lisään joskus niiden turvekylpyihin merisuolaa, sillä se tekee hyvää niiden iholle. Luita ja lihaa myöten mustaa Iho on tipujen hiilenmustan sulkapeitteen alla niin ikään musta, sillä ne ovat rodultaan Ayam Cemaneita. Tämän indonesialaisen rodun arvellaan olevan yksi Jaavan saaren alkuperäisistä viidakkokanoista. Simon mukaan tipujen kokomusta väritys luita, lihaa ja sisuskaluja myöten johtuu geneettisestä hyperpigmentaatiosta. Vanhemmat kanat ja Coco taas ovat silkkikanan ja Hollannin valkohunnun risteytyksiä. Simo haki ne vuosi sitten eräästä ”kasvattajakanalasta” niiden ollessa pariviikkoisia untuvikkoja. Tänä keväänä, kun Fortunan hautomavietti kasvoi niin suureksi, että kana vain kökötti tyhjän pesän päällä, Simo päätti hankkia sille munia huollettaviksi. 21 päivän hautomisen jälkeen kaikki kahdeksan munaa kuoriutuivat, mikä on Simon mukaan aika harvinaista. – Yksi tipu löytyi hieman myöhemmin kuolleena, mutta nämä seitsemän ovat kasvaneet mieletöntä vauhtia ja sulkautuivat paljon nopeammin kuin Minerva, Fortuna tai Coco. Fortuna pitää niitä ihan omina lapsinaan, opettaa niitä kanojen tavoille ja muuta sellaista. Nyt muutaman viikon ikäiset tiput lennähtelevätkin jo muutaman metrin matkoja. Kerran ne seurasivat salaa Simoa metsälenkille, ja tulevat muutenkin kutsuttaessa luo. Mutta sen verran vallattomia ne vielä ovat, etteivät ne tottele kaikkia Simon käskyjä. Keinoemoaan ne sen sijaan kuuntelevat, ja kun Simo ohjeistaa Fortunaa siirtymään aitaukseen, tipuset seuraavat kiltisti perässä. – Aikuiset kanat tietenkin munivat ja munat maistuvatkin kuulemma todella hyviltä, mutta ihan lemmikkejähän nämä ovat. En minä oikein tiedä, mikä voisi olla työpäivän jälkeen rentouttavampaa kuin istahtaa ulos ja seurata, mitä kaikkea nämä tänään keksivät touhuta. Video: Ensin syödään, sitten kylvetään