Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Taide suo monta hyvää syytä hymyyn - Risto Pajukanta aloittaa jokapäiväisen taidenautiskelunsa heti aamulla keittiön pöydän äärestä avautuvalla näkymällä.

– Olen koreuden perään, enkä epäröi sanoa sitä ääneen, että rakastan kaikkea kaunista, Risto Pajukanta tunnustaa hymyillen. Se ei ole yllätys kenellekään Pajukantaa vähänkin tuntevalle. Nokian lukiossa englannin kieltä opettanut Pajukanta tunnettiin lempinimellä Dandy. Kyseinen nimitys tarkoittaa mieshenkilöä, joka huolehtii erityisesti ulkoisista ja fyysisistä ominaisuuksistaan, pyrkii hienostuneeseen kielenkäyttöön ja vapaa-ajan sivistyneisiin harrastuksiin. Yhä edelleen varsin nuorekkaan oloisesta Pajukannasta ei voisi parempaa luonnehdintaa olla. Hänen harrastuksiinsa on aina kuulunut kulttuuri sen kaikissa muodoissa, kirjallisuudesta teatterimusikaaleihin, toki matkailua unohtamatta, mutta yksi on silti ylitse muiden. Se on kuvataide. – Taulut ovat olleet heikkouteni jo jonkin aikaa, Pajukanta naurahtaa. Eikä siis vain jonkin aikaa, vaan kymmeniä vuosia. Itse neljäkymmentä vuotta sitten Koulutiellä Pajukannan englannin kielen tunneilla istuessani en osannut aavistaa, että tämä useimpiin kollegoihinsa verrattuna huomiota herättävän tyylikkäästi pukeutunut gentlemanni oli jo tuolloin intohimoinen taiteen keräilijä. – Tosin silloin vasta aloittelin tätä harrastusta, hän toteaa intohimosta, joka on kasvattanut kokoelman niin laajaksi, että Pajukannan ystävätkin kutsuvat asuntoa leikillisesti "museokodiksi". – Tyttäretkin ovat jo toppuutelleet sanomalla, että älä hanki enää yhtään taideteosta, kun eihän sinulla ole niille enää yhtään vapaata tilaakaan jäljellä. Äkkiä laskien Pajukannan "kotigallerian" seiniä koristaa tätä nykyä arviolta 80 taulua, joista jokaisen paikka on tarkkaan harkittu. Samoin ovat myös veistokset ynnä monet lasiset taide-esineet ihailtavan siisteissä asetelmissa hyllyjen päällä. Eipä ole yllätys tuokaan, sillä kaksikymmentäkaksi vuotta sitten tekemässäni 60-vuotissyntymäpäivähaastattelussa Pajukanta paljasti, että vaikka opettajanura veikin selkeän voiton, hänen mielessään on aikoinaan siintänyt ajatus, ellei jopa haave sisustusarkkitehdin opinnoista. Tärkeintä on kuitenkin se, että tietää mitä haluaa. Esimerkiksi taidehankinnoissa Pajukanta luottaa konservatiiviseen makuunsa. Hän suosii esittävää taidetta, mutta harrastuksessa on myös toinen kantava voima: nokialaisten taiteilijoiden teokset. Yksi asunnon huoneista on omistettu lähes yksinomaan Hannu Teriön tauluille. Niitä Pajukannalla on kymmenen. Paitsi että pitää Teriön maalauksista, Pajukanta tunsi henkilökohtaisesti tämän entisen Aamulehden valokuvaajan, joka työskenteli viimeiset elinvuotensa vapaana taiteilijana. – Kerran Hannu lausahti minulle, että olen hänen paras mesenaattinsa, Pajukanta sanoo hyvillään, vaikka pitää mesenaattia suureellisena ilmaisuna, eikä koe olevansa mikään erityinen taiteen tukija. Mutta aina silloin kun hän kiinnostuu jostain taulusta, hän monesti ottaa yhteyttä suoraan taiteilijaan ja siten hän on myös tutustunut moniin taiteilijoihin henkilökohtaisesti. Sekin on omiaan syventämään kiintymystä teoksiin. "Kun istun keittiön pöydän ääressä, juon aamuteetä ja katselen vaikkapa tuolla olohuoneen seinällä olevia taideteoksia, niin minä todella nautin näkymästä." Pajukannan kokoelmasta löytyy yhteensä yhdentoista eri nokialaistaiteilijan taidetta. Henkilökohtaista kotigalleriaa koristavat muun muassa Joel Åfelt, jonka maalauksia Pajukannalla on kuusi, Helena Lamppu, Iris Halkosaari ja Olli Humaloja. Grafiikkaa ja veistoksia Pajukannan kokoelmassa on puolestaan Mauno Kiviojalta ja yhteensä neljä pronssiveistosta Hannu Paasoselta Pirkanmaalaisedustusta täydentävät Olli Joki, jonka teoksia Pajukannalla on 7, sekä muun muassa Raimo Kanerva, Pekka Lammivaara, Pentti Kokko, Seija Heljo ja Pirjo Lindberg.. Kokoelman todellisia helmiä ja arvoteoksia edustavat puolestaan Unto Koistisen alaston naisfiguuri sekä Essi Renvallin pronssinen tytön pää. – Nämä ja Olli Joen maalaama "Madame" ovat omia suosikkejani rakastamieni Hannu Teriön maalausten ohella. Pajukanta sanoo hankkivansa taidetta systemaattisesti, mutta puhtaasta rakkaudesta taiteeseen. Siksi, että teokset merkitsevät hänelle niin paljon. Ne ovat hänelle yhtälailla tapa rauhoittua kuin myös syy innostua ja iloita. Niistä voi imeä elämänvoimaa ja energiaa, mutta niiden hiljaisuuteen voi myös uppoutua ajatuksineen. – Kun istun keittiön pöydän ääressä, juon teetä ja katselen vaikkapa tuolla olohuoneen seinällä olevia taideteoksia, niin minä todella nautin näkymästä, Pajukanta huokaa. Ja saa tuntemaan, ettei maailma loppujen lopuksi olekaan läpeensä paha paikka. Ei todellakaan.