Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

”Eikö vanhusten vaipottaminen ole ihmisoikeuksien polkemista sen sijaan, että saattaisimme heidät vessaan ?” kysyy Nokialla vieraileva huippututkija Arto O. Salonen

–  Ei itsetehostuspuhetta lainkaan, vaan rautaista asiaa alusta loppuun. –  Erittäin inspiroivaa. – Salonen onnistui kiinnittämään elämäntapamme ja kulttuurimme osaksi suurempaa kehystä. Siinä syntyy merkitysnäköaloja arkiselle tekemiselle ja olemiselle. Edelliset lainaukset ovat palautteita professori Arto O. Salosen luennoilta. Torstaina nokialaisilla on tilaisuus päästä tutustumaan Salosen mieltä laajentaviin ajatuksiin kestävästä yhteiskunnasta, kun tämä saapuu Nokialle puhumaan yltäkylläisestä Suomesta, jossa on pystytetty upeat kulissit elämälle. Jotain muuta kuin isompi tv Kysymys on oivaltamisesta. Tulevaisuus tehdään tänään, ja siitä luonnollisesti halutaan tehdä houkuttelevan hyvä, meille itsellemme ja lapsillemme. Elämisen edellytysten on pysyttävä jälkipolville ainakin yhtä hyvinä kuin ne ovat olleet meille. – Nyt kun meitä on enemmän ja enemmän jakamassa tämän planeetan olosuhteita, pitäisi löytää muitakin keinoja hyvän elämän tavoitteluun kuin että väkisin yritetään saada vuosi vuodelta vähän isompi tv-monitori, Salonen sanoo. Kysy itseltäsi, mikä on elämisen arvoista Salosen mukaan kestävän yhteiskunnan rakentaminen ei ole kiinni tiedosta. – Kun kysyy itseltään, mikä tekee elämästä elämisen arvoista ja pyörittelee sitä puoli tuntia, niin tunnistaa ne hienoimmat hetket. Yllättäen ne ovatkin sellaisia, jotka tuntuvat yksinkertaisilta ja sellaisilta, joita saisi elämään heti lisää, jos haluaisi. Kyse on aineettomista iloista, jotka ovat ehtymättömiä, toisin kuin aineelliset asiat, jotka nyt ohjaavat yhteiskuntaamme. – Nyt ohjaudumme numeroilla, mutta se, mikä tekee elämästä elämisen arvoista, onkin sellaista, mikä ei käänny numeroiksi. Näiden asioiden tunnistamisessa on koko elämän juonen rakentaminen. Aineellisissa asioissa on Salosen mukaan planeetan kokoiset reunat. – Esimerkiksi vesikuljetuksiakaan ei ole pitkään aikaan saatu muualta, dinosaurusten aikaisia vesiä juodaan edelleenkin. – Kestävää yhteiskuntaa ei rakenneta luopumalla ja tinkimällä, vaan kyse on siitä, miten itse löytäisi paremman elämän. Harva myisi elämänilonsa Parempi elämä löytyy aineettomista asioista. Niistä saadaan tyytyväisyyttä. Ne auttavat kokemaan riittävyyttä ja antavat olemassa ololle tarkoituksen. – Hyvin harva on valmis myymään elämänilonsa, vaikka saisi siitä 12 miljoonaa euroa. Otetaanpa esimerkki Afrikasta, päiväntasaajalta, jossa Salonen on asunut pitkään. Rikkaus ja köyhyys, aineellisuus ja aineettomuus saavat siellä toisen merkityksen. Salonen sanoo, että siellä rikkaus ei ole rahakysymys. Jos siellä kysyy ihmisiltä, mikä tekee heidät rikkaaksi, saa vastauksen, joka panee miettimään 60-tuumaisen televisioruudun tärkeyttä. Rikkautta siellä näet on se, että on ympärillä ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa elämän surut ja ilot. – Jos sellaisia ihmisiä on ympärillä, on aina joku, joka voi auttaa tai joku, joka tuntee jonkun, joka voi auttaa. Ei se ole rahasta kiinni. Salonen sanookin, että meidän suomalaisten ajatukset ovat kapeita ja siinä samalla koemme olevamme sivistyneitä. – Elämän tarkoitus voisi olla muutakin kuin aineellisen omaisuuden kartuttaminen. Köyhä maksaa ilmastonmuutoksen hengellään Salonen ottaa myös toisen esimerkin Afrikasta. – Sadesyklit ovat olleet sekaisin viimeisen 15 vuoden aikana. Kuivuutta ja tulvia on nyt enemmän. Joen suistossa asuvalta köyhältä hillitön rankkasade vie kaiken eli hän maksaa ilmastonmuutoksen hengellään. Masai-heimon asuinalueella saattaa taas nähdä silmin kantamattomiin maata, joka on kuin tulen polttamaa. – Siellä sataa enää vain kerran kahdessa vuodessa. He ovat kyllä tottuneet kuuden kuukauden kuivuuksiin. Kun heiltä kysyy, mistäköhän tuo kuivuus johtuu, he vastaavat, että jumalat ovat olleet vähän kireitä. – Minä taidan edustaa sitä jumalaa, Salonen huokaa. ”Eikö vanhusten vaipottaminen ole ihmisoikeuksien polkemista?” Suomeen palaaminen noiden kokemusten jälkeen on pakottanut hänet katsomaan asioita toisella tavalla. Afrikan tapahtumilta on toki helppo sulkea korvansa ja silmänsä, jos niin haluaa. Mutta Salonen ottaa esimerkin myös suomalaisista ihmisoikeuksista ja vanhustenhuollosta. – Vaipotamme vanhukset sen sijaan, että palkkaisimme väkeä saattamaan heidät vessaan, koska vaipottaminen on edullisempaa. Eikö se ole ihmisoikeuksien polkemista? Professori Arto O. Salonen: Kestävään elämäntapaan ja yhteiskuntaan siirtyminen -luento valtuustosalissa kaupungintalolla. Harjukatu 23, torstaina 7.11. kello 17.30–19.