Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Marjalintujuhla jatkuu – vesilläkin riittää vielä vilskettä

Marjalintujen pidot jatkuvat vielä, vaikka suurin osa pihlajista on jo tyhjennetty punamarjoista. Tilhien ja räkättirastaiden pääjoukot ovat siirtyneet etelärannikolle, osa jo Keski-Eurooppaan. Tilhen pääasiallinen levinneisyys on maan pohjoisosissa, painottuen itään, mutta Pirkanmaaltakin tunnetaan joitain pesintöjä, viimeisin vuodelta 2012 Juupajoella. Nokian keskustassa ja Viholassa on laskettu vielä marraskuun viimeisellä viikolla satapäisiä tilhiparvia. Toistaiseksi syksyn suurin kertymä, 300 tilheä sirisi 28. marraskuuta Viholassa, mikä on vuodesta toiseen Nokian varmin paikka etsiä taigametsien töyhtöpäitä. Tilhi näyttää valitsevan tarkoin marjansa. Kesällä hyönteisten lisäksi mustikat ja variksenmarjat ovat pääruokaa. Syksyllä pihlajanmarjat ja niiden loppuessa tilhet siirtyvät orapihlajiin, aronioihin, viimeisenä katajanmarjoihin. Myös poimimatta jääneet omenat ovat herkkua tilhille sekä räkätti- ja mustarastaille. Ilmari Kiannon runoon sävelletty Pikku-Inkerin laulu ”Tiu Tau tilhi, äidin ryytimaassa...” kuvastaa lämmintä suhtautumista tähän verrattoman kauniiseen töyhtöpäähän. ”Syö syö tilhi punapihlajaani, heitä Inkerille pikkuisen myös.” Marjoista hyvää ravintoa Pihlajan , esi-isiemme pyhän puun, marjat ovat runsaskuituisia ja sisältävät runsaasti C- ja E- vitamiinia. Terveellisiä ihmisillekin. Pihlajanmarjoja hyödyntävät myös punatulkut, kottaraiset, peipot, taviokuurnat, naakat ja monet pikkujyrsijät. Kettu sen sijaan joutui tarinan mukaan toteamaan: ”Happamia!” Vesilläkin riittää viivyttelijöitä. Viimeiset laulujoutsenet, kanadanhanhet ja isokoskelot lähtevät muutolle järvien saatua jääkantensa. Tosin Nokianvirralle ja Alasenlahdelle saattaa jokunen joutsen ja isokoskelo jäädä talvehtimaan kierrellen samalla Pirkanmaan sulapaikkoja. Mestarikalastajia Jokisjärvellä laskin vielä 1. joulukuuta 53 laulujoutsenta ja Siuron Naarlahdella 32 isokoskeloa. Vanha merikotka tarkkaili vakiopaikallaan Kuloveden Selkäsaaren korkeimman kuusen latvassa lähellä sukeltavia isokoskeloita, löytyisikö joukosta joku huonokuntoinen. Loppusyksyllä isokoskelot kokoontuvat suuriksi parviksi järvenselille ja ajavat joukkovoimalla pikkukaloja rantamatalaan, jossa näiden mestarikalastajien ”nuottauksessa” vesi pärskyy. Syksyn suurin isokoskeloparvi, peräti 800 yksilöä sukelteli pikkukaloja räntäsateessa Pappilanselällä Edenin edustalla. Koskikaroja on palannut taas kolme yksilöä Siuronkoskelle. Lisäksi koskikarat löytyi Haaviston luonnonsuojelualueen pieneltä laskupurolta ja Kylmänojan Puropuistolta, jossa karalla on kaverina parisataa sinisorsaa sekä kymmenittäin variksia ja naakkoja. Lintukoulu järjestää jälleen perinteisen koskikararetken Siuronkoskella 15. helmikuuta. Väriä harmauteen Siemensyöjät ovat tuoneet väriä harmaaseen syksyyn ja alkavaan talveen. Suuret urpiaisparvet, vihervarpuset ja tiklien runsas määrä on osoitus koivun hyvästä siemensadosta. Kuljun ruokintapaikalla oli aika vilinä 30. marraskuuta, kun 50 vihervarpusta kiisteli siemenistä viherpeippojen, pikkuvarpusten sekä tali- ja sinitiaisten kanssa. Timo Syrjälläkin on Tervasuolla mielenkiintoiset ruokavieraat: talvehtimaan jäänyt peippokoiras, kaksi järripeippoa, neljä mustarastasta ja kolme vihervarpusta. Erinomaisesta käpyvuodesta johtuen myös käpylintuja on nyt nähty tavallista enemmän, kuten Kauniaisten talvilintulaskennassa 37 yksilöä. Hyvällä onnella ja tarkkaavaisuudella saattaa nähdä myös harvinaisia kirjosiipikäpylintuja, jotka ovat lähteneet vaellukselle idästä. Pirkanmaan ainoa kirjosiipikäpylinnun pesintä todettiin vuonna 1999 Nokian Heinijärvellä.