Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Kenen joukoissa seisot, kenen lippua kannat?

Tästä vappuaatosta ja vapusta taitaa tulla elämäni poikkeuksellisin. Vapputorit ovat hiljaiset muutamia satunnaisia ilmapallonmyyjiä lukuun ottamatta. Vapunpäivän lounaat ovat siirtyneet kotilounaiksi ja keväiset kävelyt kaupungilla ylioppilaslakit päässä ovat vaihtuneet kotoiluksi. Lapsuuteni vapuista ovat jääneet erityisenä piirteenä mieleeni 60-luvun nokialaiset vappumarssit. Lapsesta tuntui, että liikkeellä olivat kaikki nokialaiset, naapurit ja tutut. Marssijoiden jono oli pitkä, kun marssittiin läpi Nokian. Osa aikuisista kantoi julisteita ja toiset heiluttelivat erilaisia lippuja. Musiikki pauhasi ja torvien soitto kuului varmasti Tampereelle saakka. Oli siinä lapsella ihmettelemistä. Yhteisöllisyys oli käsin kosketeltavaa. Lukiessani tulevan sunnuntain evankeliumitekstiä nousivat mieleeni lapsuuteni vaput liittyen aikaan, jota elämme. Evankeliumitekstissä, Joh. 17:11-17, Jeesus rukoilee ennen vangitsemistaan ja ristiinnaulitsemista oppilaidensa puolesta. Hän rukoilee: ”Pyhä Isä, suojele heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä.” Tämä rukous ei koske vaan silloisia Jeesuksen oppilaita vaan kaikkia kristittyjä. Jotta me olisimme yhtä. Tähän on pitkä matka, sillä kristikunnan historia on ollut ja on edelleen jakaantumisen historiaa yhä pienempiin kirkkokuntiin ja kristillisiin yhteisöihin. Nyt korona-kriisin aikana olemme saaneet nähdä jotain melko tavatonta. Koko Suomen kansa, niin kristityt kuin ei-kristityt ovat olleet yhtenäisenä ja yhteisrintamassa nujertamassa pandemiaa. En myöskään muista aikaa, jolloin kaikki puolueet eduskunnassa olisivat olleet näin yhtä mieltä koskien koronan torjuntaa ja muuta siihen liittyvää. Kerrankin keskinäinen loanheitto on laantunut, poikkeuksia lukuun ottamatta, ja kaikki ovat olleet yhtä ajatellen meidän, kansakuntamme parasta. Otsikkoni ”Kenen joukoissa seisot, kenen lippua kannat” on 70-luvun alkupuolelta olevan laulun nimi, jota edelleen soitetaan erityisesti vappuna. Vappumarsseissa on aina ollut oleellista lippuja kantaen osoittaa kenen joukoissa sitä ollaan. Muuten, kenen joukoissa sinä seisot ja kenen lippua sinä kannat? Minä tiedän kenen lippua ja millaista lippua minä kannan. 300-luvun alkupuolella hallitsi Rooman valtakuntaa keisari Konstantinus Suuri, jota on sanottu ensimmäiseksi kristityksi keisariksi ja joka tunnetaan parhaiten Roomassa vainotun kristinuskon laillistamisesta. Ennen Mulviuksen sillan taistelua vuonna 312 Konstantinus näki taivaalla merkin, punaisen ristin, ja kuuli äänen: ”Tässä merkissä olet voittava.” Konstantinus voitti taistelun kantaen joukkojensa johtajana tätä merkkiä lipussaan. Ristin merkki on voiton merkki. Se kertoo siitä, että risti on tyhjä, Kristus on ylösnoussut ja kuoleman valta on voitettu. Ristinmerkkiä et voi ohittaa. Se tulee vastaan kaikkialla: kirkoissa, hautausmailla, koruissa, taiteessa jopa Suomen lipussa. Tätä voitonmerkkiä, ristiä, minä kannan ylpeästi tänäkin vappuna. Kirjoittaja on Nokian seurakunnan kappalainen.