Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Venemestari Jorma Nytorp kumoaa väärän käsityksen muoviveneiden kestävyydestä: ”Kyllä se melkein toisin päin on”

Vesilahden ja Nokian rajamailla Pyhäjärven rannalla on kuvankaunis poukama, jossa sijaitsee Nytorpin tila. Siellä on hyvä paikka veistää veneitä ja hoitaa pientä maatilaa. Pääseepä tilalta veneellä vaikka Tampereelle asti. Ennen vanhaan vene oli vesistöjen varrella asuville tärkeä työkalu. Veneellä kuljettiin paikasta toiseen ja sitä hyödynnettiin kalastamisessa. Muoviveneitä ei vielä ollut, joten puu oli ainoa raaka-aine. Taitavat puunveistäjät valmistivat veneen alusta loppuun omin käsin. Taito kulki sukupolvelta toiselle. Niin oppi jo elämänsä alkuaikoina veneenveistämisen taidon isältään myös Jorma Nytorp . Hän asuu puolisonsa kanssa Vesilahden Palhossa vanhalla sukutilalla, joka on ollut samalla paikalla jo 1750-luvulta asti. Siellä hän veistää ja huoltaa veneitä sekä huolehtii maatilasta. – Isäni veisti aikanaan veneitä jo 1950-luvulla. Kun minä tulin kuvioihin, niin sittenhän niitä tehtiin yhdessä, Nytorp kertoo. Aina vain parempaa liukua Kun Nytorp oli parikymppinen, veneiden tekeminen lähti hänen osaltaan kunnolla käyntiin. Kilpasoutuharrastuksen myötä piti nimittäin valmistaa vuosittain kisoihin uusi vene, joka liukuisi paremmin. Nytorp kävi veljensä kanssa parisoutukilpailuissa ympäri Suomea, muutaman kerran Pirkan souduissakin. Erilaiset vesistöt tulivat veljeksille tutuiksi. – Joka vuosi piti aina vähän parantaa edellisestä. Vanha vene laitettiin eteenpäin, ja uudesta veneestä koetettiin veistää entistä parempi, Nytorp kertoo. Soututulokset paranivat ja muut soutajat alkoivat kysellä, veistäisikö Nytorp kilpaveneen heillekin. Niin veneenveistämistaito kehittyi ja siitä tuli Nytorpille myös toinen ammatti maataloustyön ohella. Nytorpin tilalla on maitokarjaa ja viljamaata. Veneenveistäminen ajoittuu lähinnä talvikaudelle, kun maatila ei teetä niin paljon työtä. Pieniä veneenkorjaustöitä tehdään kesälläkin. – Veneen muoto on tärkeä. Veistosta riippuu kuinka tuuli siihen tarttuu ja miten vene vedessä liukuu. Se on vähän niin kuin suksi. Luisto on tärkeää. Ei muovinen yllä samalle tasolle, Nytorp sanailee. Mäntyä soutuveneeseen Nytorp tekee veneet käsityönä yksi kerrallaan. Yhden veneen tekemiseen menee maataloustöiden ohella noin kaksi viikkoa. Nopeamminkin saa halutessaan valmiiksi. Yhden veneen kierto on noin 40 vuotta, kauemminkin. Riippuu tietenkin kuinka hyvin venettä huoltaa. – Mikään vene ei kauaa kestä, jos sen jättää talveksi rantakaislikkoon makaamaan. Kysyntää puuveneille riittää. Eniten Nytorpilta tilataan perinteisiä kalaveneitä. Hinnat liikkuvat parin tuhannen euron yläpuolella. Ei kauhean paljon enemmän, kuin rautakaupasta ostettu lasikuituvene, mutta taatusti parempi. Perinteisen soutuveneen Nytorp valmistaa aina männystä. Rakentaminen onnistuisi ilman koneitakin, mutta apunaan venemestarilla on vannesaha, kutterihöylä, kokoelma erikokoisia käsihöyliä ja puruimuri. – Jotkut tekevät veneitä haavastakin. Täällä päin ei saa hyvää haapaa, mäntyä taas löytyy. Mahonkivaneria kilpaveneisiin Nytorp valitsee puunsa itse. Puutavaraa saan jonkin verran omalta maalta, mutta naapureiden metsästä hän käy usein katsomassa puita vielä kun ne ovat pystyssä. Oksia ei Nytorpin mukaan saisi kauheasti olla. Kilpaveneet valmistetaan kuusimillisestä mahonkivanerista keveytensä tähden. Se tilataan ulkomailta. Valmiin kalaveneen Nytorp käsittelee tervalla, pellavaöljyllä ja tärpätillä. Luonnollisen käsittelyn jälkeen puu jää huokoiseksi ja hengittää. Kalavenettä huolletaan tervaamalla se vaikka joka toinen kevät. Kilpavene käsitellään lakalla. Nytorpin mukaan jotkut uskovat muoviveneen kestävän puuvenettä paremmin. Kivikkoiseen kotirantaan saatetaan ostaa muovivene sillä verukkeella, että se kestää hyvin kiviin törmäämistä. Nytorp torppaa tämän luulon. – Kyllä se melkein toisin päin on. Kun puuveneeseen tulee kiveen osuessa pieni lovi, siihen laitetaan keväällä vain uusi kerros tervaa ja se on siinä. Veneenveistäjän mukaan muoviveneen kolhiintuessa paikkaamattomasta pintareiästä alkaa vesi valua materiaalien sisään. Veneestä tulee ajan mittaan kovin painava ja lopulta käyttökelvoton. Entä montako venettä vuodessa tulee veistettyä? – Se on vähän sama juttu kun lappilaiselta kysytään, että montako poroa sinulla on? Nytorp nauraa, eikä virka tarkempaa määrää vuosittaiselle venetuotannolleen.