Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Kommentti: Vuosien suunnittelu, ja tuloksena paluu Nokianvirran rantaan – Jätevedenpuhdistamon paikan vaihtuminen herättää monia kysymyksiä

Ajan hammaspyörä pyörähti perjantaina lähes täyden kierroksen, kun Nokian Vesi Oy ilmoitti Nokian uuden jätevedenpuhdistamon rakennusaikeiden edistyvän. Paikkana ei kuitenkaan ole enää Koukkujärvi ja Kolmenkulman Eco3-kiertotalousalue, vaan paperitehtaan tontilta lohkottava alue tehdasalueen länsipuolella, Nokianvirran reunamilla, Kullaanvuoren suunnassa. Eco3-alueelle Nokian Vesi Oy aikoo sijoittaa pienen yksikön, joka käsittelee puhdistamon lietteet ja Pirkanmaan Jätehuollon biokaasulaitoksen rejektivedet. Ihan kuin palattaisiin viime vuosikymmenen alkupuolelle. Silloin Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamoa suunniteltiin laajennettavaksi niin, että uutta rakentuisi ainakin osittain kallioiden sisään louhittuna noin parin sadan metrin päähän paperitehtaan omasta jätevedenpuhdistamosta. Kullaanvuoren alueen asukkaat laittoivat kaikkensa peliin laajennushankkeen estämiseksi, ja lopullisen sanan sanoi Pirkanmaan ely-keskus. Tämä tapahtui vuonna 2013, ja se sana oli ”ei”. Perusteluina olivat muun muassa alueen luontoarvot ja arvokkaan kalliomaiseman louhintasuunnitelmat. ”Nokialaiset kauhistuivat ajatuksesta, että jättipuhdistamon jätevedet laskettaisiin Nokianvirtaan ja Kuloveteen.” Tällä kertaa kalliomaisemaan ei olla kajoamassa, vaan puhdistamo sijoittuu teollisuustontille. Se on kuitenkin varmaa, että Nokian uusi jätevedenpuhdistamo nousee taas niin päättäjien kuin kuntalaistenkin huulille, kuten se on tehnyt säännöllisesti jo ainakin parinkymmenen vuoden ajan. Kerrataan hieman. Vuosituhannen alussa, kun Tampereen seudullisen suurpuhdistamon suunnitelmat alkoivat muodostua, yhdeksi sijaintivaihtoehdoksi esitettiin Melon voimalaitoksen lähialuetta, ja nokialaiset kauhistuivat ajatuksesta, että jättipuhdistamon jätevedet laskettaisiin Nokianvirtaan ja Kuloveteen. Samaan aikaan, kun Tampereen Vesi haikaili "jätevesi-Schengen-viisikkoa" eli Tamperetta, Kangasalaa, Pirkkalaa, Ylöjärveä ja Nokiaa perustamaan puhdistamoa yksissätuumin, Nokia pohti, kannattaako keskuspuhdistamokuvioon lähteä ollenkaan mukaan. Vuonna 2010 Nokia jättäytyikin pois hankkeesta valtuuston yksimielisellä päätöksellä. Tämän jälkeen jätevesiehdotuksia alkoi sadella. Oli aikomuksia ulkoistaa jätevedenhuolto, oli vireillä yhteistyökuvioita niin paperitehtaan kuin Hämeenkyrön kunnankin kanssa, oli suunnitelmia Kullaanvuoren laajentamisesta ja uuden puhdistamon rakentamisesta, koska Kullaanvuoren puhdistamo tuli tiensä päähän ja jatkoaikaa myönnettiin pätkä kerrallaan. ”Putoaako kansainvälisestikin huomiota herättäneeltä Eco3-alueelta pohja, ja miltä sen saalistamat kiertotalouspalkinnot tuntuvat nyt?” Nokian kaupungin perustama tytäryhtiö Nokian Vesi Oy otti jätevedet vastuulleen vuonna 2014, ja vuotta myöhemmin päätettiin, että uusi, oma puhdistamo rakennetaan Koukkujärvelle synnyttämään ”synergiaetuja alueen bio-, energia- ja kiertotalouden yritysten välille”. Kolmenkulman kiertotalousalue on alusta asti nojannut kahteen ankkuriyritykseen, Nokian jätevedenpuhdistamoon ja Pirkanmaan Jätehuollon biolaitokseen, joiden ympärille on jo saatu ja olisi ollut tarkoitus saada lisää muitakin kiertotaloustoimijoita . Ajatushan oli hieman yksinkertaistettuna suorastaan nerokas. Nokialaiset, ihmisiä kun ovat, syövät ja käyvät vessassa. Biojätteet ja jätevesi vietäisiin Koukkujärvelle, jossa puhdistamo käsittelisi vedet lietteiksi, erottelisi niistä fosfori- ja typpiainekset läheisellä tontilla sijaitsevan tuhkanjalostuslaitoksen lannoitevalmistusta varten, ja toimittaisi lietteet naapurissa sijaitsevalle biolaitokselle. Siellä niistä, sekä sinne toimitetuista biojätteistä, olisi valmistettu kaasua liikennekäyttöön ja kaasusta saatavaa energiaa olisi voitu hyödyntää myös jätevedenpuhdistamon pyörittämisessä. Kiertotalouspyörä olisi pyörinyt, ja viitisen vuotta sitten Eco3-alue nousikin hallituksen kärkihankkeiden joukkoon. Vielä tuolloin arveltiin, että Nokian uusi jätevedenpuhdistamo saataisiin Koukkujärvellä käyttöön vuoden 2019 lopussa. Nokian kaupunkikin on jo satsannut kaasuautoihin sillä ajatuksella, että kaupungin autokalusto kulkisi lähitulevaisuudessa ikään kuin ”kuntalaisten omalla tuotoksella”. Eihän tämä toki ole poissuljettua, vaikka puhdistamon paikka muuttuisikin. Mutta monia kysymyksiä uutinen herättää. Uutta sijaintia perustellaan muun muassa 20 miljoonan euron säästöillä, mutta toisaalta, Koukkujärven puhdistamon hinta-arvio on pompsahtanut muutamassa vuodessa 30 miljoonasta 50 miljoonaan. Eikö siirtolinjojen ja pumppaamoiden kustannuksia ole alun perin huomioitu, vai mistä moinen? Paljonko rahaa on jo kulunut kaavoitukseen, infraan, hankintalakimiehiin, suunnitteluun ja selvityksiin? Nokian Veden tiedotteen mukaan uuden puhdistamon koekäyttö voisi alkaa vuonna 2023. No, Koukkujärven laitos piti saada toimintakuntoon jo viime vuonna. Kauanko tässä taas mahdollisesti jahkaillaan, paljonko lupakäsittelyihin menee aikaa? Olisiko pitänyt kysyä kuntalaisten mielipidettä? Entä saadaanko lietteet jatkojalostukseen niin tehokkaasti ja monipuolisesti, kuin on ollut tarkoitus? Mitä tuumaavat ne yritykset, jotka ovat investoineet Koukkujärvelle puhdistamon houkuttelemana ja pyörittävät jo toimintaansa puhdistamoa naapurikseen odottaen? Putoaako kansainvälistäkin huomiota herättäneeltä Eco3-alueelta pohja, ja miltä sen saalistamat kiertotalouspalkinnot tuntuvat nyt? Yritämme saada mahdollisimman pian vastauksia näihin, ja moniin muihinkin, kysymyksiin.