Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

”Pääskysestä ei päivääkään” – Nokian Viikiin lumisateessa saapunut haarapääsky toi lupauksen kesästä

Uskottava pääskystä on, että kesää kohti mennään. Haarapääsky toi kesäviestin jo 14. huhtikuuta Nokialle, lohduttavasti näinä korona-aikoina. Tosin ei pääskyselläkään helppoa ollut, sillä Lauri Mustalahti seurasi kevään ensimmäisen pääskyn lentoa Viikissä lumisateessa. Eläinsuojat tarjoavat pääskylle pelastuksen Pääskyllä oli pitkä kevätmuutto talvehtimisalueiltaan Etelä-Afrikasta 10 000 kilometrin päästä ja hyönteisravintoa olisi löydyttävä, muuten haarapääsky ei kesää näe. Edellisvuonna ensimmäinen pääsky havaittiin Vappuna Taivalkunnassa. Monen haarapääskyn pelastaa kevään epävakaisissa säissä niiden hakeutuminen eläinsuojiin, talleihin, joissa kärpäsiä riittää ja lämpöäkin. Pääskyt palaavat tutuille pesäpaikoille Rengastuksella on voitu osoittaa, että haarapääskyt ovat erittäin pesäpaikkauskollisia pesien 95-prosenttisesti vanhassa pesäpaikassa, tutun navetan kurkihiiren päällä. Moni viljelijä voi melkoisella varmuudella tunnistaa vanhan tutun pääskyn taas saapuneen sen lentäessä heti ensilennollaan vanhalle pesälleen. Onnellinen on se talo, jota pääsky asustaa. Haarapääskyt saapuvat Pirkanmaalle keskimäärin 5. toukokuuta. Päämuuton ajoittuu toukokuun kahdelle ensimmäiselle viikolle, mutta ensimmäiset yksilöt saapuvat yleensä huhtikuun lopussa, jolloin maanviljelijätkin tietävät aloittaa toukotyönsä. Pääskyjen määrä romahtanut Haara- ja räystäspääsky nimettiin vuoden 2015 linnuiksi maanlaajuisessa seurannassa. Valitettavasti molempien pääskylajien pesimäkanta on romahtanut. Haarapääskyn uusin kannanarvio on 100 000–150 000 paria, kun se vielä 1950-luvulla oli lähes 300 000 paria. Pääskyjen väheneminen johtuu tutkijoiden mukaan maaseudun muutoksista, karjatilojen ja hyönteisravinnon vähenemisestä. Pääskyjä voi auttaa Kotimaassa pääskyjäkin voi auttaa. Räystään alle naulattu poikittainen lauta on hyvä pesäalusta haara- ja räystäspääskylle sekä harmaasiepolle. Käpytikka, harakka ja erityisesti orava ovat pääskyn pesien tuhoajia, joten nämä veijarit on syytä karkottaa pääsky-yhdyskunnan luota. Kaija Helle todisti oravien aiheuttamia järkyttäviä pääskysten pesätuhoja Nokian Kuljun kartanolla: – Muuttaessani Siuroon kartanolla pesi vuosittain lähes kaksikymmentä haarapääskyparia ja useita räystäspääskyjä. Sitten tulivat oravat pesimään asumani talon vintille. Oravat alkoivat käydä syömässä tallin parvella pääskyjen pesillä ensin munat ja sitten niiden poikaset. Oli pakahduttavaa katsella pääskyjen hätää, kun orava söi niiden jälkikasvun kaksi kertaa kesässä. Lumivalkea jalohaikara löytyi Markluhdanlahdelta Ville Wallgrenin Markluhdanrannalta löytämä puhtaanvalkoinen ja kurkea muistuttava jalohaikara sai melkoisen ihailijaryöpyn Pyhäjärven rannoille. Jalohaikara on linnustomme uusimpia tulokkaita. Lajin ensimmäinen pesintä varmistettiin vasta vuonna 2018 Porvoossa suuressa harmaahaikarayhdyskunnassa. Jalohaikara levittäytyy voimakkaasti länteen ja pohjoiseen, sillä jalohaikara pesi ensi kerran Liettuassa vuonna 2000, Latviassa 2005, Virossa 2008 ja Ruotsissa 2012. Mielenkiinnolla odotetaan jalohaikaran lisäpesintöjä maassamme, ehkä se pesii kesällä Pirkanmaallakin. Jalohaikaroiden voimakkaan levittäytymisen syinä pidetään ilmaston lämpenemisen aiheuttamia suotuisampia oloja sekä sitä, että haikaroiden tarvitsemia kosteikkoja on kuivatettu tehomaatalouden tieltä Euroopassa. Harvinainen virtavästäräkki Tehdassaaressa Harvinainen ja linnustomme uusi tulokas virtavästäräkki on ihastuttanut suurta joukkoa lintuharrastajia Nokianvirran Tehdassaaressa. Pitkäpyrstöinen ja kaunis virtavästäräkki muistuttaa tavallista västäräkkiämme, mutta hyvä erottava tuntomerkki on lajin kirkkaan keltainen alaperä. Virtavästäräkki suosii pesinnässään kivikkoisia virtavesiä ja koskipaikkoja. Lajin ensi pesintä varmistettiin maassamme vuonna 1967 ja Pirkanmaan ensi pesintä vuonna 2001 Hämeenkyrön Kyröskoskella, jossa parhaillaan virtavästäräkkipariskunta taas oleskelee. Tehdassaaren havainnointi on erityisen mielenkiintoista nyt, sillä virtavästäräkin ohella Tehdassaaressa on havaittu kaksi koskikaraa, vieläpä sammalia nokassaan, mikä on varma merkki pesäntekopuuhista. Olisipa tosi kova juttu, jos sekä virtavästäräkki että koskikara pesisivät Tehdassaaressa.