Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Jokainen saa olla ylpeästi oma itsensä! – Translain uudistus erottaa toisistaan sukupuolen juridisen vahvistamisen omalla ilmoituksella ja sukupuolen lääketieteellisen korjaamisen

Lautakuntakaveri (kd) kirjoitteli eduskuntavaalien alla Nokian uutisissakin niin sanotun translain uudistuksesta, mutta keskustelua siitä ei juuri syntynyt. Asia jäi itseäni kuitenkin vaivaamaan. Sukupuoli-identiteetti sekä siihen liittyvä ristiriidan kokemus on herkkä asia ja siihen liittyy vielä paljon tietämättömyyttä – juuri kuten tekstissä todettiin. Kirjoituksessa meni kuitenkin useampi näkökohta pahasti sekaisin ja Pride-viikon merkeissä päätin yrittää niitä viimein jäsentää. Tekstistä syntyi virheellinen kuva siitä, että uudistetun translain myötä alaikäisetkin pääsisivät korjaamaan sukupuoltaan ja päättämään itse hormonihoidoista ja jopa strerilisaatiosta. Näistä ei ole todellakaan kysymys. Myöskään seksuaali-identiteetti tai seksuaalinen suuntautuminen eivät liity translain uudistustarpeeseen – nämäkin asiat sekoittuvat edelleen helposti toisiinsa. Translain uudistuksessa tarkoituksena on erottaa toisistaan sukupuolen juridinen vahvistaminen omalla ilmoituksella ja sukupuolen lääketieteellinen korjaaminen. Nythän ne edellyttävät toisiaan, mikä rikkoo ihmisoikeuksia sen vuoksi, että tähän liittyy vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä. Monelle kokemus omasta sukupuolesta on selkeä ja norminmukainen. Heitä saattaa yllättää se, että useampikin nuoruusiän kasvun ja kehityksen myötä myös sukupuolensa kyseenalaistaa. Tämä ei ole mikään nykyajan ilmiö, vaan siitä on vähitellen rohkaistuttu puhumaan ääneen. Toisilla sukupuoliristiriidan kokemus raukeaa ”harkintavaiheen” jälkeen, mutta osalla se jatkuu. Nuoruusiässä tulee voida rauhassa kokeilemalla ja tunnustelemalla rakentaa itseään; oli sitten kyse mielenkiinnonkohteista, kyvyistä, arvoista tai elämänkatsomuksesta. Identiteettikokemus vakautuu aikuistumiskehityksen myötä: suotuisassa tapauksessa jokainen pääsee elämään omannäköistä ja minäkokemustaan vastaavaa elämää niin työssä, harrastuksissa kuin ihmissuhteissaan. Se edellyttää mahdollisuuksia tai lautakuntakaverinikin kaipaamaa kasvurauhaa kokeilla ja toteuttaa itseään ilman ympäristön vaatimuksia, ennakkoluuloja, väheksyntää ja varsinkaan kiusaamista; tämä tulee turvata myös sukupuoliristiriitaa kokeville. Juridinen sukupuolen vahvistaminen mahdollistaa esimerkiksi sen, että nuori tai aikuinen kohdataan arjen tilanteissa (esimerkiksi oppilaitoksessa, bussikorttia hankittaessa tai vaikka passintarkastuksessa) ilman kiusaantumista tai riittämättömyydentunteita sukupuoliristiriitansa vuoksi. Toisekseen on tärkeä nähdä myös se, että moni sukupuoliristiriitaa kokeva on tyytyväinen siihen, että voi toteuttaa itseään ja elää elämäänsä siinä sukupuolessa, mihin itsensä kokee ilman tarvetta tai haluakaan korjaushoitoihin (hormonihoidot tai korjausleikkaukset). Juuri näihin haasteisiin translain uudistamisella tähdätään. Kun sitten mennään tuolle lääketieteelliselle puolelle ja korjaushoitoihin, tulee päätöksenteon jatkossakin tukeutua asiantuntijatietoon – ei julkisuuteen nostettuihin kohahduttaviin yksittäistapauksiin. Yliopistosairaaloiden transpoliklinikoilla esimerkiksi tehdään kyllä seurantatutkimusta siitä, miten tyytyväisiä korjausprosessiin ollaan. Myös alaikäisten hormonihoidot ovat edelleen kiistanalaisia, tarkkaan harkittuja ja hyvin harvinaisiakin juurikin esimerkiksi sen vuoksi, että murrosiässä käynnistyvät hormonaaliset muutokset vaikuttavat myös aivojen kehitykseen. Nykyisellään itse ajattelen, että sukupuolen juridiseenkin vahvistamiseen voisi riittää 18 vuoden ikäraja tai huoltajien suostumus, ainakin toistaiseksi. Mutta tästä näkökohdasta kaipaan päivitettyä asiantutijatietoa, vaikka em. kysymykset ovat arjen työhönikin usein liittyneet. Nuoren tulisi voida keskustella tilanteestaan ensisijassa läheistensä kanssa. Jos kuitenkin keskusteluyhteys katkeaa ja tilanne kärjistyy, tarvittaessa myös lastensuojelun tulee selvittää nuoren ja perheen tukitoimien tarvetta. Uusi eduskunta hallitus ovat aloittaneet työnsä ja toivon, että monien isojen ja tärkeiden hankkeiden keskellä myös tämä, jo useamman kauden työn alla ollut lakiuudistus saadaan nyt viimein maaliin. Toivon kaikkiaankin eduskunnan luottavan työssään yhä vankemmin ajantasaiseen ja kriittisesti arvioituun tutkimustietoon. Niina Melkko Kaupunginvaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen Nokian vihreät