Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Tiesitkö, että metsähiiri on erittäin hyvä kiipeilijä? – Asiantuntija listaa kuusi tyypillistä harhaluuloa hiiristä

Metsähiiri on erityisesti eteläisen Suomen riesa. Ensimmäisten pakkasten aikoihin aivan loppusyksystä ne ilmaantuvat koteihin ja mökkeihin. –Ulkoa tuleva jyrsijä on aina hygieniariski sekä se voi aiheuttaa monenlaista tuhoa kotiin, sanoo Luonnonvarakeskuksen metsäeläintieteen emeritus professori Heikki Henttonen . Hiiret tekevät asukkaille usein monenlaista harmia: purevat sähköjohtoja, saastuttavat elintarvikkeita, pilaavat talon rakenteita tai levittävät bakteereja ja viruksia. Hiiri voi myös aiheuttaa tulipaloriskin, jos se tunkeutuu sähkökaappiin ja kärähtää sinne. Hiirihavaintoja tehdään harvoin keväällä, sen sijaan loppusyksystä niitä riittää paikoin riesaksi asti. Henttosen mukaan havaintoja hiiristä on tuntunut olevan tavallista enemmän tänä syksynä. Metsähiirten määrä perustuu esimerkiksi vuosittaiseen ravinnon saantiin ja säähän. –Paikoin hiiriä on ollut tänä vuonna tavallista enemmän etenkin Lounais-Suomessa. Ilmaston lämpeneminen ja myöhentyvä talvi saattavat myös vaikuttaa hiirten lisääntymiseen. Lehtipuut ja erilaiset pensaat tuottavat parempia siemensatoja, Henttonen kertoo. Metsähiirten vuosittaiset kannat eivät kuitenkaan vaihtele samalla tavalla kuin myyräkannat, joihin metsähiiri toisinaan sekoitetaan. Metsämyyrillä esiintyvyys vaihtelee kolmen vuoden sykleissä, jolloin joinakin vuosina niitä on selvästi toisia enemmän. Henttonen on pitkän linjan tutkija, joka on erikoistunut nimenomaan metsän jyrsijöihin. Hän on nähnyt useita hiirien ja homeen pilaamia koteja. Hän on myös ollut asiantuntijaroolissa hiiriin liittyvissä oikeustapauksissa. Henttonen listasi tyypillisiä harhaluuloja ja antoi kantansa niihin. 1. Väittämä: Hiiri tulee taloon maantasosta Väärin. Moni luulee, että jyrsijä tunkeutuu kotiin taloon alaosista, jolloin yläreittejä ei ymmärretä tarkistaa tai tukkia. –Moni yllättyy kuullessaan, miten hyvä metsähiiri on kiipeilemään, Henttonen sanoo. –Moni metsähiiri tulee taloon seinää pitkin kiipeämällä. Yksi tyypillinen reitti on vesikaton ja seinän välissä oleva viiden sentin tuuletusrako. Kyseiseen paikkaan kannattaa asentaa 5–7 millin rautalankoverkko. Tuuletus säilyy, mutta hiiret ja metsämyyrät pysyvät loitolla, samoin kuin oravat. 2. Väittämä: Lintujen ruokinta villitsee hiiriongelmaa Jotkut rivitaloasukkaat syyttävät naapuria siitä, että hiiret tunkeutuvat taloihin. Syynä on pidetty lintujen ruokintaa. Olisiko näin? –Olen törmännyt tällaisiin tapauksiin, joissa hiiret viihtyvät alueella saadessaan ravintoa lintulaudoilta ja sitten ne majoittuvat naapurin välikattoon ja tekevät pesänsä ja ruokavarastonsa sinne. Joskus virtsajuovia on valunut välikaton paneelien välistä seinillekin, Henttonen kertoo. Väittämä on siis totta. Lintujen ruokinta houkuttaa jyrsijät paikalle. Vältä sitä, jos et halua hiiriä kotiisi tai naapurin kotiin. Tai ainakin sijoita lintulauta kauaksi talosta. 3. Väittämä: Ostaja ei voi havaita hiiritaloa ennalta Väärin. Henttonen on ollut asiantuntijana metsähiiriin ja muihin jyrsijöihin liittyvissä oikeuskäsittelyissä. Väittämä on väärin, koska perusteellisemmalla tarkastuksella hiiriongelma on mahdollista havaita ennen talon ostoa. Hiiritaloa on kuitenkin vaikea havaita tavanomaisessa näytössä, jossa ostaja tutkii taloa vain pintapuolisesti. Henttosen mukaan oikeuteen päätyvät hiiritalotaistelut saattavat olla osallisille hyvin raskaita ja monimutkaisia tapauksia. –Rakennustekniikkaan perehtynyt henkilö kannattaa ottaa mukaan paikalle, jotta pinnan alle näkee. Paneelien ylle tai alle välikattoon pitäisi kurkistaa tai kellaria tutkia tarkemmin. Jos oston jälkeen ilmenee ongelmia, niin uusilla asukkailla on hyvä olla hallussaan asiantuntijalausunto hyvissä ajoin ennen oikeuteen joutumista. Se voi helpottaa prosessia monin tavoin tai jopa ehkäistä oikeudenkäynneiltä. Jos vastakkain ovat vain myyjän ja ostajan sanat. oikeusistuimessa itsessään ei aina riitä asiantuntemusta näihin ongelmiin. Mutta tietenkin parempi on, jos asiat selviävät ennen ostopäätöstä. 4. Väittämä: hiiret aiheuttavat outoja oireita Ei oikein eikä väärin. Henttosen mukaan väittämä voi olla totta, sillä jotkut saattavat saada allergisia oireita hiirien jätöksistä. Hän kuitenkin arvelee, että taustalla saattaa olla toinenkin syy. Monessa talon välipohjassa käytetty lasivilla saattaa nimittäin olla oireilun taustalla. Kun hiiret majoittuvat talon välipohjaan, ne sotkevat ja hajottavat eristeitä. –Hiirten möyhiessä ja pesiessä lasivilla murenee. Olen törmännyt tapauksiin, joissa ihmiset muuttavat uuteen taloon ja etenkin lapset alkavat oireilla. –Hiirien hienontama lasivillapöly saattaa päätyä ilmastoinnin kautta sisätiloihin ja aiheuttaa oireita. Murenevan lasivillan eristyskyky myös heikentyy, jolloin kodissa saattaa vetää enemmän. Myös tästä seikasta Henttosella on omakohtaista kokemusta. –Suvun mökissä kävi outo veto, ja välikaton avauksessa paljastui, että villoista ei ollut juuri mitään jäljellä, kun hiiret olivat tehneet tuhojaan. 5. Väittämä: metsähiiri levittää myyräkuumetta Väärin. Henttosen mukaan metsämyyrä ja -hiiri menevät ihmisillä usein sekaisin – tätä näkee sosiaalisessa mediassa ja joskus jopa lehtijutuissa. Monille kaikki pienet jyrsijän näköiset ovat hiiriä. Lajit menevät sekaisin osin ulkonäkönsä ja osin aiheuttamiensa vahinkojen ja ongelmien vuoksi. –Metsämyyrä levittää myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta. Jos metsämyyrä on kerran saanut virustartunnan, se kantaa sitä lopun ikäänsä. Virus tarttuu metsämyyrän virtsasta pölytartuntana ihmiseen hengitysteitse, Henttonen kertoo. Virus säilyy huoneenlämmössä tartuttavana kaksi viikkoa, mutta pakkasessa pitempään, sillä pakkanen parantaa viruksen säilymistä. Hiirellä on pitkä häntä ja isot hörökorvat. Metsämyyrällä häntä on puolen ruumiinmittainen ja korvat pienemmät. Myös päänmuoto on erilainen: hiirellä se on enemmän kaareva ja koukkumainen. Metsähiiri on metsänreunojen ja peltoalueiden asukki, joka viihtyy puistoissa ja niityillä. Sen sijaan metsämyyrä viihtyy hyvin ihan umpimetsässä. Metsämyyrä esiintyy koko maassa pohjoisimpana tunturialueita lukuun ottamatta. Metsähiiri vaikuttaa eteläisemmässä Suomessa, pohjoisrajanaan suunnilleen Vaasa–Joensuu-linja 6. Väittämä: hiiri voi pesiytyä auton konepellin suojiin Totta. Pääkaupunkiseudulla on ollut tapauksia, joissa metsähiiri on tehnyt pesänsä auton konepellin suojiin tai tullut autoon sinne unohtuneen ravinnon perässä. Kyseisiä hiiriä on usein luultu rotanpoikasiksi ja niiden pesiä rottien pesiksi. Erään tapauksen yhteydestä löytyi ruusunmarjojen jätöksiä. –Kyse on metsähiiristä, koska ei rotta käyttäydy näin, Henttonen sanoo. Henttonen kertoo myös toisesta tapauksesta, jossa eräs henkilö oli laittanut auton sisälle pari hiirenloukkua ja saanut niin kiinni metsähiiriä. –Hiiret pääsevät jopa autoihin sisälle. Kyseinen henkikö oli jättänyt autoon koiranruokapussin, jota hiiret olivat päässeet aterioimaan.