Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Vielä Viinikanniemen kaavoittamisesta

Kiitän projektiarkkitehti Jorma Hakolaa Viinikanniemeä koskevasta kirjoituksesta NU:ssa. Kaavamuutosta vastustavan kuntalaisaloitteen tekijänä valotan taustalla olevien arvojemme eroja. Hakola korostaa maankäytön suunnittelussa sen suoria vaikutuksia kaupungin talouteen. Itse näen Viinikanniemen kohtalosta päättämisen laajempana, koko yhteiskuntaa koskevana arvovalintana. Alueen käyttötarkoituksen muuttaminen vain, jotta se toisi kaupungille lisätuloja, on kestämätöntä. Viinikanniemen asuttaminen tuhoaisi rantaa niin laajalti, että muutamassa vuosikymmenessä alue muuttuisi päättäjien häpeäpilkuksi samaan tapaan kuin Tampere–Nokia-moottoritien rakentaminen rantaa myötäillen ja historiallisen poikittaisharjun katkaiseminen Pirkkalaistoriksi. Pientalotontteja voidaan kaavoittaa ilman ympäristötuhojakin. Viinikanniemen kaavaluonnos on maakuntayleiskaavan yleismääräyksen vastainen, samoin kaupungin rantarakentamista koskevan rakennusmääräyksen vastainen. Hakola viittaa lain noudattamiseen, mutta luonnoksessaan kaupunki ohittaa määräykset kevyesti. Aktiiviseen käyttöönsä hyvin soveltuvan alueen käyttötarkoituksen muuttaminen on aiheellista vain siinä tapauksessa, että käyttö olisi jotenkin haitallista. Viinikanniemessä on vuosittain 15 000 yöpymistä ja se edistää Nokian mainetta majoittamalla vieraita myös lähikuntien eri kulttuuritapahtumien aikana. Etäälle keskustasta, esimerkiksi Riihilahteen vietynä, alue menettäisi vetovoimansa, eikä se säilyttäisi kannattavuuttaan ympärivuotisesti. Muun virkistyskäytön kehittäminen ei olisi enää realistinen vaihtoehto. Hakolan mukaan kaavoittamiseen ryhdyttiin, koska nykyistä yrittäjää ei haluttu subventoida. Eikö toiminnan ja sen tuottajan välillä ole mitään eroa? Pitääkö palvelu lakkauttaa, jos sen tuottajaan ollaan tyytymättömiä? Hakolan laskelmien mukaan toiminta on hyvin kannattavaa. Olisiko se mahdollista ottaa kaupungin omaksi toiminnaksi ja työllistää kuntalaisia? Itse uskon, että järjestely, jossa perheyrittäjä työtuntejaan laskematta vastaa toiminnasta, on kaupungin kannalta edullisinta. Julkisen päätösten perusteleminen pelkillä taloudellisilla seikoilla on aikansa elänyttä. Kunta on palveluorganisaatio, ei voittoa tavoitteleva yritys. Maankäytölle on tapahtumassa samoin kuin terveydenhuollolle. Palvelutuotanto muuttuu vähitellen liiketoiminnaksi. Kuljemme kohti tilannetta, jossa pientaloasumisen perustana ei olekaan kunnan turvaama tonttien kohtuullinen hintataso. Nokian kaupunki on lähdössä mukaan rakennusmaan hinnan markkinavetoiseen korottamiseen kaavoittamalla Viininkanniemen pientaloalueeksi ja hintakilpailuttamalla hienoja omakotitontteja. Tämä johtaa vääjäämättä tonttimaan yleisen hintatason nousuun. Kallioniemien koko ympäristön asukkaiden nimissä allekirjoittamassa NU:n kirjoituksessa todetaan Viinikanniemen pelastaminen pysyvältä asutukselta mahdottomaksi. Sisälsiköhän kirjoitus myös toiveen kaavamuutoksesta ajatellen ympäristön asukkaiden taloudellista hyötyä? Luonnokset eivät ole koskaan kiveen hakattuja. Nyt peräisinkin kaupungin valtuustoryhmiltä keskustelua ja päätöksen uudelleen arvioimista. Kaavamuutoksen vireillepanosta on jo vuosia ja päätöksenteon arvopohja on koko maassa siirtymässä pelkästä talousajattelusta kohti kestävämpää kehitystä. Toivoisin valtuutettujen käyttävän vastuullisesti heille annettua valtaa ja arvioivan kriittisesti virkamiehistön suunnitelmia, jotka eivät aina vastaa kuntalaisten toiveita, vaan saattavat palvella jonkin pienemmän, mutta vaikutusvaltaisen ryhmän etuja. Kaupungin tulee tuottaa hyvinvointia kaikille asukkailleen, ei toimia markkinavoimien ohjaamana elinkeinoelämän sanansaattajana. Kirjoittaja on psykiatrian erikoislääkäri ja psykoanalyytikko.