Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Hymy vai hymiö? – ”Kieli on köyhtymässä morsetuksen tasolle. Kääräiset sanomasi pikkupakettiin ja lähetät matkaan.”

Opiskeluaikoinani viestinnän kärkiguruja oli professori Osmo A. Wiio . Viestinnän peruskysymykset olivat: Mitä? Ja Miten? Ensimmäinen kysymys on yksinkertainen: sanoman pitää olla selkeä ja ymmärrettävä. Jälkimmäinen on mutkikkaampi juttu. Tapa, millä sanoma esitetään, vaikuttaa myös sen sisältöön. Lisäksi viestintää usein häiritsevät monet ulkoiset tekijät. Näin on ollut savumerkeistä ja morsetuksesta lähtien ja on edelleen. Jo tuolloin 1970-luvun alussa tunnistettiin ihmisten kohtaamisissa kehonkielen voima. Samoin opetettiin, että puhelimessa toinen osapuoli kuulee, millainen ilme sinulla puhuessasi on, aistii että hymyiletkö. Wiio sanoi, että inhimillinen elämä on jatkuvaa tietojen vaihtamista – ymmärtämistä ja erehtymistä – siis viestintää. Jos hän eläisi vielä, miltä maailma mahtaisi hänen silmissään näyttää? Koko yhteiskunnan rytmi, kiire, tehovaade? Uutisoinnin kriteerit, avoimuus, läpinäkyvyys? Some? Some, joka on demokratisoinut puheen niin, että kuka vaan voi haastaa keskusteluun kenet vaan – ja miten vaan? Ihmisten yhdistettyinä työ- ja huvivälineinä älypuhelin, sähköinen posti, pikaviestinpalvelut vaikkapa WhatsApp tai pilvikokoukset videosovelluksilla Hangouts, Zoom, Teams, Slack, Telegram...? ”Kieli on köyhtymässä morsetuksen tasolle: kääräiset sanomasi pikkupakettiin ja lähetät matkaan.” Jo katukuva paljastaa, että ei ainakaan viestinnän määrä ole käynyt vähemmäksi. Laatu kyllä. Kieli on köyhtymässä morsetuksen tasolle: kääräiset sanomasi pikkupakettiin ja lähetät matkaan. Postimerkiksi hymiö. Vaikka ymmärrät epäillä, että vastaanottajalla saattaa tuolle symbolille olla muunlainen koodiavain. Itse kuulun wiiolaisiin, joille kirjevaa´assa painaa viestin asiasisällön lisäksi sen henki ja sävykkyys. Tuleepa viesti sitten toisen ihmisen kehosta, kynästä tai sähköiseltä laitteelta. Samaan sarjaan kuuluu aiemmin opetettu käytäntö, että jokaiseen asialliseen viestiin tulee vastata. Sähköpostiviesteihin on helppo jättää vastaamatta. Niin näyttää olevan varaa tehdä nyky-yrityksissä toimialasta riippumatta: teollisuudessa, palvelualoilla, jopa hoivakodeissa. Järkyttävää, jos sen tulkitsee paljastavan paitsi organisaation huonon viestintäkulttuurin, myös yleisen suhtautumisen muihin ihmisiin. Toinen guru, arjen filosofiksi itseään tituleeraava Esa Saarinen , neuvoo vähäisessäkin katsomaan kanssaihmisiä arvonannon näkökulmasta, uteliaan avoimesti ja hymyten – päästämättä irti tunnelman tuhoavaa arkimörköä. Tämän katsannon mukaan yhtä tärkeää on se, miten sanomme kuin se mitä sanomme. Hyvää päivänjatkoa! Uskon, että päiväsi jatko on juuri niin hyvä kuin se aitous, jolla toivotus esitetään. Missä ikinä sen kuuletkin.