Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Seija sai sadan lintulajin listansa täyteen Lintukoulun peukaloisretkellä – Koitonojan lammikoilla taas kävi melkoinen lentoliikenne, kun kalatiiraemot kantoivat sapuskaa untuvikoilleen

Jos haluaa nähdä paljon eri lintulajeja , kannattaa osallistua Nokian Lintukoulun kaikille avoimille ja hyvin opastetuille linturetkille. Vieläpä ilmaiseksi. Joka kesäinen peukaloisretki suuntautui viime sunnuntaina lajin varmoille esiintymispaikoille Kuljun Sora-ahteeseen, jossa peukaloiskoiras lauloi riemastuttavan pontevasti kesän toista poikuettaan. Toinen reviiri löytyi Siuron koulun kentän maastosta. Retkeläisten kaukaisin vieras Seija Takala saapui Huittisista asti kuultuaan retkestä Suomi sata -linturyhmässä. Lintukoulun retkellä hänen listansa 100 lintulajista tuli täyteen, kun peukaloisen lisäksi maastossa löytyivät vielä puuttuvat lajit metsäkirvinen, harmaasieppo ja pensastasku. Linturetkelle osallistui seitsemän aamuvirkkua, jotka näkivät tai kuulivat Kuljun rinnemetsissä kaikkiaan 35 eri lintulajia. Retki alkoi mukavasti, kun kokoontuessa mustapääkertut lauloivat Siuron koululla ja heti alkumatkalla sai ihailla Siuron pähkinäpensaslehtoa ja kallioilta katsella Kulovettä ja sen saarimaisemaa. Vehkoperä on kalatiirojen ja kahlaajien suosiossa Vehkoperän Koitonojan lammikot ovat kalatiirojen ja syysmuutollaan olevien kahlaajien suosiossa. Lammikot ovat melkoinen lintuparatiisi, jota ei näytä häiritsevän lainkaan lammikoita ja griinejä kiertävät sadat golfaajat. Sopu on antanut sijaa niin linnuille kuin puttaajillekin. Lintuharrastajatkin pyrkivät seuraamaan lammikoitten lintuja etäämmältä kaukoputkilla, jotta golfaus ei häiriinny. Viime viikon varhaisaamuna Koitonojan lammikoilla seurasin kahta syysmuutollaan olevaa lapinsirriä, neljää liroa, telkkäpoikuetta, kalalokkipoikuetta, sinisorsia, taveja. Paikalla kävi melkoinen lentoliikenne, kun paikan parikymmentä kalatiiraemoa kantoivat tauotta läheiseltä Alasenlahdelta pieniä salakoita ja särkiä lammikoilla odottaville kahdeksalle untuvikolleen. Tiiraparienkin pesintä on kovin eri aikaista, sillä lammikoiden kolmella pesällä kalatiirat vielä hautoivat, kun samanaikaisesti ensimmäiset tiiranpojat suorittivat lentoharjoituksiaan. Poikasten on saavutettava hyvä lentotaito nopeasti, sillä syysmuutto alkaa jo heinäkuun lopulla, eikä elokuun lopulla Nokialla enää montaa tiiraa näe. Rengaslöytöjen ja kontrollien mukaan nuoret kalatiirat siirtyvät elokuussa Pohjanmerelle. Elo–syyskuun vaihteessa ensimmäiset tiirat ovat ehtineet jo Guineanlahdelle ja loka–marraskuun vaihteessa on saavutettu eteläisin Afrikka, maamme kalatiirojen päätalvehtimisalue. Kahlaajat pysähtyvät lammikoille syysmuutollaan Pesivän linnuston lisäksi Koitonojan lammikot ovat lintuharrastajien mielenkiintoinen seurantakohde, sillä syysmuutolla olevia pohjoisen kahlaajia nähdään Vehkoperässä säännöllisesti. Kahlaajat eivät yöttömässä yössä kauan viivy, sillä jo 17. kesäkuuta Juha Tuominen havaitsi ensimmäisen suokukon, valkoviklon ja mustaviklon lepäilevän paluumuutollaan lammikoilla. Nämä viklot olivat naaraita, jotka jättivät poikueen hoidon koiraitten huoleksi ja päättivät lähteä etelään Välimeren maihin ja Afrikkaan. Koiraat seuraavat perässä heinäkuussa ja nuoret linnut elokuussa. Suosirri on Vehkoperässä odotettu kahlaajavieras. Ensimmäiset 10 suosirriä Jari Mattila näki Koitonojalla jo 5. heinäkuuta. Kahlaajamuutto parhaimmillaan elokuussa, kun nuoret linnut saapuvat pohjoisesta kahlaajarannoille. Myös Pitkäniemen kosteikoille ja Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukselle kannattaa suunnata kahlaajaretki. Koukkujärvellä pesii kaksi pikkutylliparia ja joinain vuosina meriharakkakin.