Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Veronmaksajaa askarruttaa onko Tapsan Tahdit jokaisen siihen uhratun euron arvoinen - ”Tahtien markkina-arvoa on jatkuvasti mitattava ja arvioitava kriittisesti.”

Alussa oli vain suo, kuokka ja Danny. Sitten Rahikkalan Markku keksi, että kun kerran koko kansan reissu-Tapsa on syntynyt Nokialla, miksei Rautavaaran työtä ja tekemisiä voisi kunnioittaa näkyvämminkin. Vaikka Tapsan nokialaisuutta on kyseenalaistettu pilkaksi asti, vuonna 1987 lihaksi muutettu Tahti-idea on ollut niin hyvä, että se on kantanut tähän päivään saakka. Alkuun intiimimpänä laulelmatapahtumana ja melko varovaisin odotuksin liikkeelle lähtenyt Tahti-ilottelu kasvoi vuonna 2001 Iskelmä Finlandian ansiosta massajuhlaksi, josta on parhaimpina vuosina laskettu nauttineen 33 000 viihteennälkäistä. Alkuun Tahteja tehtiin enimmäkseen talkoilla, sittemmin järjestelyt on annettu ammattimaisten tuotantoyhtiöiden käsiin. Tuorein yrittäjä astui kehään 2013, jolloin Tahdit vakiintui pienempimuotoiseen formaattiin kolmepäiväiseksi festivaaliksi. Mainittakoon, että 2013 oli välivuosi, jolloin IF-tunnustusta ei jaettu. Tahdit on joka tapauksessa muodostunut perinteeksi, joka on iso osa kaupungin markkinointia. Se on traditio, josta ei ihan heppoisin perustein haluta luopua. Vaakakupissa painaa kuitenkin nokialaisen veronmaksajan kysymys siitä, kannattaako kaupungin uhrata tapahtumaan joka vuosi kymmeniä tuhansia euroja. Kaupunginjohtaja Eero Väätäisen mielestä kannattaa. – Puhumme tuotantotuesta, koska ostamme hankintasopimuksella tuotantopalveluita yritykseltä, joka ottaa kantaakseen taloudellisen riskin tapahtuman järjestämisestä, Väätäinen toteaa. – Silloin kun kaupunki järjesti ja tuotti tapahtuman itse, riski nettotappiosta oli kaupungilla. Tapahtuman järjestämiskustannuksethan ovat huomattavasti tuotantotukea korkeammat. Väätäisen mukaan mediaseuranta osoittaa, että Tahdit ja Iskelmä Finlandia -palkinto keräävät tiedotusvälineissä paljon huomiota, vaikka televisiokameroita ei ole aikoihin näkynyt. Myös kävijämäärä on pudonnut suuruuden ajoista kolmannekseen, vaikka tapahtumassa on paljon myös ilmaiskonsertteja. Viime vuonna kävijöitä kirjattiin 11 000. – Tahtien markkina-arvoa on jatkuvasti mitattava ja arvioitava kriittisesti, mutta konsertit, tai ainakin monet niistä, ovat olleet loppuunmyytyjä, joten kiinnostusta näyttäisi olevan. Markkinointirahana kohtuullinen Samoilla linjoilla on kaupunginhallituksen, vai pitäisikö sanoa Suomen Rautavaara-pääkaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Haapaniemi . – Tahtien asema on vakiintunut nokialaisena tapahtumana, joka liikuttaa tuhansia ihmisiä positiivisella tavalla. On hieno nähdä, kun keskustassa on ruuhkaa ja ihmisillä on kivaa, Haapaniemi myhäilee. Iskelmä Finlandian palkintoraha on Haapaniemen mukaan imagollisesti täysin paikallaan, mutta se, onko 60 000 euron tuotantotuki vähän vai paljon, saa Haapaniemen mietteliääksi. – Se on tosi paljon, mutta jos sitä verrataan Rakastu raiteisiin -markkinointiin tai tonttimarkkinointiin, siihen nähden se on kohtuullinen summa. Kaupungin omaksi toiminnaksi Tahdit ei Haapaniemen mukaan enää voi palata. – Se ei ollut silloin sen edullisempaa, eikä tapahtumien järjestäminen muutenkaan ole kaupungin ydintoimintaa. Sitä tulee mitä tilataan Nokialaista Tahtikesää jo kahdeksatta kertaa valmisteleva Jukka Heinämäki tuotantoyhtiö Onnensirkuksesta sanoo, että yksi Tahtien painopisteistä on ollut tuoda Nokialle Suomen mittakaavassa eturivin artisteja, mutta myös paikallisia esiintyjiä. – Kuuntelemme herkällä korvalla myös kaupunkilaisten toiveita, ja olemme avoimia kaikille ideoille joita sitten toteutamme mahdollisuuksien mukaan niissä raameissa mitä meillä on, jotta tapahtuman talous ja kiinnostavuus kantaisivat pidemmällekin tulevaisuuteen.