Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Pihojen taisto oli menestys Nokiallakin – Kari Eischer bongasi Kauniaisissa peräti 83 lintulajia

Tämän vuoden linnuksi Birdlife valitsi peltosirkun ja hyvällä syyllä. Entisaikojen kaikkien viljelyalueiden yleinen peltosirkku on nopeimmin vähentynyt lintumme ja taantunut äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Peltosirkun kannasta on hävinnyt 99 prosenttia viimeisen 30 vuoden aikana. Nokialla viimeisin peltosirkku havaittiin Kauniaisissa 24.–28.5.2017, jolloin Kari Eischer , Jouni Riihimäki ja Jarmo Koivisto saivat seurata innokkaasti laulavaa koiraslintua Rajalan koulun lähimaastossa. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on viestiä äärimmäisen uhanalaiseksi romahtaneesta lajista sekä selvittää peltosirkkujen nykyiset esiintymispaikat ja tarkentaa Suomen kannanarviota. Pihojen taistoon osallistuttiin lähes 3 000 pihalla Tornien taiston muuttuminen Pihojen taistoksi koronapandemian vuoksi ei vähentänyt luontoharrastajien innokkuutta, sillä 9. toukokuuta pidetyssä Birdlifen tapahtumassa lintuja tarkkaili 4 856 osallistujaa 2 990 pihalla. Tapahtuma oli jälleen osoitus lintuharrastuksen suosiosta ja kiinnostavuudesta. Myös Nokialla bongattiin Pihojen taistossa. Kauniaisissa Kari Eischer havaitsi lähes käsittämättömän määrän, 83 eri lintulajia, merkittävimpinä lajeina valkoselkätikka ja tylli. Anne Viitalaakso kirjasi Kuljunkylän linnuiksi 56 lajia, erikoisimpina merimetso, pikkukuovi ja tylli. Timo Syrjä sai listoille 54 lajia, joista selkälokki ja suokukko olivat merkittävimmät, molemmat uhanalaisia lajeja. Jari Mattila havaitsi Vahalahdessa 50 lajia, tärkeimpinä käenpiika ja uuttukyyhky. Tiina ja Mikko Vuoristo näkivät Kuljun Tolpanahteentiellä 33 lajia, Harri Viitanen Kankaantakana 23, Erkki Nyyssönen Tottijärvellä 21, Päivi Korkeamäki Sorvassa 17, Raija Pouru Tottijärvellä 14 ja Anja Levonranta Pakkalassa 13 eri lintulajia. Suvilinnut saapuivat Vaikka toukokuu on ollut pitkää tavanomaista kylmempi, silti todelliset suvilintumme tervapääsky, harmaasieppo, punavarpunen ja lehtokerttu ovat saapuneet aikataulussa toukokuun puolenvälin tienoilla. Kun tervapääskyt, ilmojen taiturit, kiitävät kirkuen Nokian kattojen yllä, voi olla varma, että suvi suloinen lopultakin saapui. Suvilinnut saapuvat Afrikasta hämmästyttävällä tarkkuudella, vuosi vuoden jälkeen. Tervapääskyillä on muita suvilintuja parempi sopeutuminen yllättäviin kylmänpurkauksiin ja matalapaineiden aiheuttamaan ravintopulaan, jolloin nämä kiitäjät pyyhältävät muutamassa tunnissa Suomenlahden eteläpuolelle ja pesissä kyyhöttävät tervapääskyn poikaset selviävät viikon paastolla tai vaipuvat horrokseen säästääkseen energiaansa. Pesästä lähdettyään tervapääskyn poikanen ei laskeudu kiinteälle alustalle ensimmäisten elinvuosien aikana, vaan vasta pesiessään ensi kerran 3–4-vuotiaana. Tämä lintujemme erikoisuus nukkuu, syö ja paritteleekin ilmassa. Sinirinta kevään yllättäjä Sinirinta, unelmaisen kaunis ja kaikille tunturiretkeilijöille tuttu ”Lapin satakieli” on yksi kevään yllättäjistä. Sinirinnasta on tehty tavanomaista runsaammin havaintoja Pirkanmaalla. Nokialla laji on havaittu Sarkolassa, Vahalahdessa, Siurossa ja Kehossa. Sinirinta on yksi linnustomme mestarilaulajia ja taitava matkija. Kilpisjärven biologisella asemalla tutkijat ovat löytäneet sinirinnan laulusta pätkiä yli 40 muun linnun laulusta. Linnun saamenkielinen nimi ”giellavealgu”, kielenlainaaja, kuvastaa hyvin matkijamestaria. Sinirinta muuttaa Pirkanmaan kautta pohjoisen pesimäalueilleen päämuuton osuessa toukokuun toiselle ja kolmannelle viikolle. Tosin sinirinnalla ei vielä ole kiirettä tunturimaahan, sillä Kilpisjärven ja Käsivarren tunturikoivikoissa lumen syvyys oli 17. toukokuuta vielä 60–100 cm. Viime vuonna sinirinnat saapuivat Enontekiölle juuri 17. toukokuuta. Nokialla lepäileviä ja ruokailevia sinirintoja kannattaa etsiä pensaikoista, rikkaruohostoista ja linnun saattaa löytää myös puutarhoista ja ruovikoista. Muuttomatkalla laji on varsin piilotteleva, mutta saattaa innostua laulamaankin. Sinirinta on kaakkoismuuttaja, joka muuttaa mahdollisesti Intiaan saakka. Rengastusaineiston mukaan kaksi sinirintaamme on löydetty Pakistanista ja yksi Turkmenistanista yli 4 000 kilometrin päästä. Kaukaa Intiasta saapui myös kesälintumme punavarpunen 13. toukokuuta Nokialle, juuri keskimääräisen saapumisaikataulun mukaan. Punavarpunen on melko synnyinpaikkauskollinen laji, kuten sinirintakin.