Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Viinikanniemi tulisi säilyttää yhteisenä virkistysalueena: ”En näe oikeudenmukaisena, että kaupungin omistamaa maata suunnataan pienen vähemmistön omistukseen”

Nokian kaupungin eläkkeellä oleva pitkäaikainen kaupunginarkkitehti, Rauno Vuorela , otti Nokian Uutisissa 8.6.2019 kantaa Viinikanniemen vireillä olevaan kaavamuutokseen. Luonnos on nähtävissä kaupungin sivuilla kohdassa ’vireillä olevat kaavat’. Haluan nostaa esiin vielä muutamia seikkoja, jotka puoltavat hänen ehdotustaan säilyttää Viinikanniemi kaupungin omistamana yhteisenä virkistysalueena jatkossakin. Suomen luonto antaa mahdollisuuden löytää rakentamattomia rantamaisemia kävelyetäisyydellä asuinkeskuksista ja jopa niiden sisällä. Järviemme rannat on suojeltu rantojen suojeluohjelmalla ja erilaisilla kaavamääräyksillä jo vuosikymmeniä, jotta maisema säilyisi turmeltumattomana. Kun rantoja rakennetaan, menetetään maisema aina pysyvästi. Nyt suunnitellun kaavamuutoksen toteutuessa menetettäisiin koko Sotkanvirran, Pikkuvirran ja Särkänvirran alueilta sekä Liukuslahden kaikilta rannoilta katsottuna turmeltumaton rantamaisema ja tilalle saataisiin rakennettu maa-alue keskelle järven lahtea. Viinikanniemi sijaitsee suoraan kokonaan suojellun Luodon saaren pohjoispuolella siten, että maisema suojelualueelta katsottuna muuttuisi rakennetuksi. Tämä on nykyisellään yksi Nokian kauneimmista luontokohteista. Viinikanniemeen suunnitellut tontit olisivat rantatontteja, joissa olisi oikeus rantasaunan rakentamiseen. Se tarkoittaisi alueen puuston karsimista rantaviivaan asti. Luonnonsuojelulain 6. pykälä velvoittaa kunnat suojelemaan luontoaan. Valmisteilla on Nokian rannoista rantaosayleiskaava. Miten suunnittelussa on tarkoitus ottaa huomioon luonnonsuojelulliset näkökulmat, kun esimerkiksi Viinikanniemen ja Liukuslahden osalta tehdyt luontoselvitykset olivat SLL Nokian arvioimina puutteellisia? Tällä alueella on säilynyt merkittävän paljon arvokasta luontoa, joka asuttamisen myötä katoaisi. Toteutuvatko rantojen suojeluohjelman tavoitteet millään tavoin jo vireillä olevassa kaavaluonnoksessa? Kenelle nämä tontit sitten on tarkoitettu? Suurimmalle osalle kaupungin asukkaista kaava merkitsisi yhteisen maaomaisuuden muuttamista harvalukuisten henkilöiden asuinsijoiksi, ellei sitten kaupunki päätyisi asettamaan tontit muiden kaupungin myytävänä olevien tonttien kanssa samaan hintatasoon ja arpoisi ne halukkaiden kesken. Siinäkin tapauksessa yhteinen virkistysalue olisi menetetty ja maisema tuhoutuisi. En vastusta varakkaiden henkilöiden vapautta ostaa itsellensä rantatontteja enkä yksityisten henkilöiden tai yhteisöjen vapautta myydä maataan kaavoitettavaksi tonttimaaksi, jos rantojen suojelu toteutuu. Mutta nyt on kyse kaupungin, siis meidän yhdessä omistamastamme maasta, enkä näe oikeudenmukaisena, että sitä maata tarkoituksellisesti suunnataan pienen vähemmistön omistukseen, etenkin kun sen seurauksena tuhoutuisi yhteinen järvimaisema laajasti. Viinikanniemen pohjoispuolella olevalta Liukuslahden rannalta on vaadittu purettavaksi kaikki sinne rakennetut pienet laiturit, joita venepaikkojen vuokraajat ovat rakentaneet rannan käytön helpottamiseksi. Nämä laiturit ovat olleet sekä maalta että järveltä katsottuina huomaamattomia, kaikkien vapaasti käytössä olevia, eivätkä ne vaikuta pysyvästi maisemaan, koska niitä rakennettaessa ei ole kajottu rannan puustoon tai muuhun kasvustoon. Purkukehotuksessa on viitattu maiseman pilaantumiseen. Melko ristiriitaista. Nykyään ei voi olla olemassa vastuullista maankäytön suunnittelua ilman vihreiden arvojen huomioimista. Luonnonmaisema on nähtävä luonnonvarana ja sen katsomalla kuluttamista pidettävä asukkaiden hyvinvoinnin lisäämisenä. Sen säilyttäminen uusiutuvana on elintärkeätä. Se on omiaan tukemaan kestävän kehityksen tavoitteita myös psyykkisen hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisääntymisenä. Sen sijaan, mikäli kaupunki ehdottomasti haluaa Viinikanniemen asuinkäyttöön, olisi se alueena sopiva kunnianhimoisen ekoasumisen kokeilualueeksi. Tällöin kaavoituksessa tulisi huomioida riittävän laaja suojamarginaali rannan suojelemiseksi rakentamiselta, jolloin myös maisemallinen haitta jäisi mahdollisimman pieneksi. Alue voisi toimia erilaisten vihreän teknologian kokeilujen mallialueena, johon voisi kohdistua samalla alusta asti ekoasumisen tutkimusta. Tällaista kehitystä tukemaan kaupunki voisi myydä tai vuokrata tontit tavanomaista edullisemmin. Itse näkisin kuitenkin Viinikanniemen mieluiten edelleen kaikkien yhteisenä virkistysalueena. Nykyinen leirialue on varsin suosittu ja laajasti tunnettu matkailukohde. Se on ensimmäinen ympärivuotinen leirialue Helsingin pohjoispuolelle suunnattaessa. Leirialuetoiminnan lisäksi aluetta voisi kehittää erilaisten kulttuuri- ja viihdetapahtumien käyttöön, luoda sinne uusia vapaa-ajan viettämisen aktiviteetteja, rakentaa kaupungin yleisen saunan ja sen yhteyteen tarvittavat oheispalvelut myös talviuimareille ja niin edelleen. Yhteistä käyttöä voisi haastaa suunnittelemaan kaikki kaupungin asukkaat, jolloin mahdollisimman moni ääni tulisi kuuluville. Viinikanniemen säilyttämisestä yleisessä virkistyskäytössä on tehty kuntalaisaloite ja toimin aloitteen vastuuhenkilönä. Aloitteeseen voi osallistua osoitteessa www.kuntalaisaloite.fi. Marjo Vuorela Nokia Psykiatrian erikoislääkäri, psykoanalyytikko