Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Jätevesiasetukset ovat hyviä esimerkkejä huonosta lainsäädännöstä – Vatulointi on aiheuttanut sadoille tuhansille vuosikausiksi hämmennystä ja todennäköisesti myös turhaa rahanmenoa

Asiat etenevät Suomessa joskus hitaasti. Yksi viime vuosien tunnetuimmista vatuloinneista alkoi, kun vuonna 2003 astui voimaan valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesilaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetus tunnetaan paremmin sen kansanomaisella nimellä paskalaki. Haja-asutusalueiden asukkaat ja mökkiläiset kokivat asetuksen määräykset kohtuuttomina. Lakia kohtuullistettiinkin vuosina 2011 ja 2017. Pian koittavaan määräaikaan 31. lokakuuta mennessä vain rantakiinteistöjen tai pohjavesialueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien pitää olla kunnossa. Yli sadan metrin päässä vesistöstä olevilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmä pitää kunnostaa määrättyjen remonttien, kuten vesikäymälän rakentamisen yhteydessä. Määräpäivää näille remonteille ei ole asetettu. Nyt on jo selvää, että lokakuun määräaikaan mennessä kaikkia jätevesijärjestelmiä ei saada kuntoon, koska tekijöitä ei vain riitä. Toivottavasti remontit eivät jää roikkumaan ilmaan, sillä mittavaan valvontaan ei ole kunnilla resursseja. Jätevesisaaga on opetus siitä, että hyvin suuria yhteiskunnallisia muutoksia koskeva lainsäädäntö pitäisi valmistella huolellisemmin. Jätevesiasetus on aiheuttanut haja-asutusalueiden asukkaille ja mökkiläisille vuosikausiksi hämmennystä ja todennäköisesti myös turhaa rahanmenoa, kun laitemyyjät ovat myyneet ylimitoitettuja kalliita laitepuhdistamoita. Samalla lain varsinainen tärkeä tavoite, vesiensuojelu on hämärtynyt lievennysten myötä. On syntynyt ehkä kuva, että jäteveden päästäminen luontoon olisikin jollain tavalla hyväksyttyä.