Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Kiusaaminen on löytänyt yhä vaikeampia ja moniulotteisempia muotoja – lapsi ei aina ymmärrä, että toisin kuin peliruudulla, oikealla ihmisellä yksikin isku voi olla kohtalokas

Pari viikkoa sitten uutisoitiin Tampereen kuristamistapauksesta koulussa ja viime viikolla Kympin uutisissa esiteltiin Järnefeltin koulun mallia, jossa kiusaamisasioiden käsittelyä alettiin toteuttamaan moniammatillisella sovittelulla, koska opettajien voimavarat eivät riitä. Kiusaaminen voi olla fyysistä tai henkistä. Molemmat kiusaamisen muodot ovat vahingollisia ja ne muodostavat riskin niin kiusatun kuin kiusaajankin kehitykselle ja hyvinvoinnille. Kiusaamiselle ei yleensä ole olemassa todellista syytä, vaan on moninainen kirjo syitä, miksi joku kiusaa ja miksi joku tulee kiusatuksi. Erimielisyydet ovat väistämättömiä ihmisten välisessä kanssakäymisessä, eikä niiden selvittäminen ole vain huono asia. Tilanteissa opitaan hallitsemaan erilaisia tunteita, ymmärtämään toisia ihmisiä sekä sopimaan ja selvittämään asioita. Lapsen kyky ilmaista itseään on usein rajoittunut tai hänen saamansa malli asioiden käsittelystä puutteellinen. Tämän vuoksi erimielisyyksissä tai tilanteissa, joissa toinen ”ärsyttää”, toimintatavat voivat olla väärät. Tuntuu, että kiusaaminen on löytänyt yhä vaikeampia ja moniulotteisempia muotoja. Kiusaamista harjoitetaan erilaisessa some-viestinnässä - koulussa ja vapaa-ajalla. Myös fyysisellä väkivallalla on rajuja muotoja ja tuntuu, että lapsi ei aina ymmärrä, että oikealla ihmisellä ei ole uutta elämää valittavanaan kuten peliruudulla, vaan yksikin isku voi osoittautua kohtalokkaaksi. Lapsen itsetunto on usein vielä heikko. Omaa itseään peilataan toisten kautta. Ryhmään kuuluminen ja hyväksytyksi kokemisen tunne ovat erityisen tärkeitä. Sanoilla tai teoilla on helppo lannistaa ja alistaa. Eihän kiusatuksi tuleminen ole aikuisestakaan mukavaa, mutta aikuisella on usein keinoja huomattavasti enemmän käsitellä asiaa ja toisaalta ymmärrystä katsoa asiaa niin, että usein ongelma on ennen kaikkea kiusaajalla itsellään. Sen sijaan lasten maailmassa kiusaaja saattaa saada erityistä asemaa, joka pönkittää hänen taipumustaan kiusata. Sosiaalisen paineen vuoksi kiusaamisesta voi olla myös vaikea puhua tai hakea siihen apua. Kiusaamista ei saa hyväksyä ja sen ehkäisemiseksi tulee tehdä töitä koko ajan. Koulukiusaamistapausten käsittelyssä koulu ei pärjää yksin. Huoltajien yhteistyö on ehdottoman tärkeää ja usein mukaan tarvitaan myös ainakin sosiaalityön ammattilaisia. Erilaisten toimintatapojen kehittämistä on syytä jatkaa ja tilanteisiin puuttua aina välittömästi. Juice lauloi aikanaan ”ollaan ihmisiksi”. Haluan ymmärtää tällä nimenomaan ihmisen kykyä empatiaan ja hyvään - kykyä olla ihminen. Pari viikkoa sitten uutisoitiin Tampereen kuristamistapauksesta koulussa ja viime viikolla Kympin uutisissa esiteltiin Järnefeltin koulun mallia, jossa kiusaamisasioiden käsittelyä alettiin toteuttamaan moniammatillisella sovittelulla, koska opettajien voimavarat eivät riitä. Kiusaaminen voi olla fyysistä tai henkistä. Molemmat kiusaamisen muodot ovat vahingollisia ja ne muodostavat riskin niin kiusatun kuin kiusaajankin kehitykselle ja hyvinvoinnille. Kiusaamiselle ei yleensä ole olemassa todellista syytä, vaan on moninainen kirjo syitä, miksi joku kiusaa ja miksi joku tulee kiusatuksi. Erimielisyydet ovat väistämättömiä ihmisten välisessä kanssakäymisessä, eikä niiden selvittäminen ole vain huono asia. Tilanteissa opitaan hallitsemaan erilaisia tunteita, ymmärtämään toisia ihmisiä sekä sopimaan ja selvittämään asioita. Lapsen kyky ilmaista itseään on usein rajoittunut tai hänen saamansa malli asioiden käsittelystä puutteellinen. Tämän vuoksi erimielisyyksissä tai tilanteissa, joissa toinen ”ärsyttää”, toimintatavat voivat olla väärät. Tuntuu, että kiusaaminen on löytänyt yhä vaikeampia ja moniulotteisempia muotoja. Kiusaamista harjoitetaan erilaisessa some-viestinnässä - koulussa ja vapaa-ajalla. Myös fyysisellä väkivallalla on rajuja muotoja ja tuntuu, että lapsi ei aina ymmärrä, että oikealla ihmisellä ei ole uutta elämää valittavanaan kuten peliruudulla, vaan yksikin isku voi osoittautua kohtalokkaaksi. Lapsen itsetunto on usein vielä heikko. Omaa itseään peilataan toisten kautta. Ryhmään kuuluminen ja hyväksytyksi kokemisen tunne ovat erityisen tärkeitä. Sanoilla tai teoilla on helppo lannistaa ja alistaa. Eihän kiusatuksi tuleminen ole aikuisestakaan mukavaa, mutta aikuisella on usein keinoja huomattavasti enemmän käsitellä asiaa ja toisaalta ymmärrystä katsoa asiaa niin, että usein ongelma on ennen kaikkea kiusaajalla itsellään. Sen sijaan lasten maailmassa kiusaaja saattaa saada erityistä asemaa, joka pönkittää hänen taipumustaan kiusata. Sosiaalisen paineen vuoksi kiusaamisesta voi olla myös vaikea puhua tai hakea siihen apua. Kiusaamista ei saa hyväksyä ja sen ehkäisemiseksi tulee tehdä töitä koko ajan. Koulukiusaamistapausten käsittelyssä koulu ei pärjää yksin. Huoltajien yhteistyö on ehdottoman tärkeää ja usein mukaan tarvitaan myös ainakin sosiaalityön ammattilaisia. Erilaisten toimintatapojen kehittämistä on syytä jatkaa ja tilanteisiin puuttua aina välittömästi. Juice lauloi aikanaan ”ollaan ihmisiksi”. Haluan ymmärtää tällä nimenomaan ihmisen kykyä empatiaan ja hyvään - kykyä olla ihminen.