Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Lastentalo, apteekki, neuvola, hammaslääkäri, taidetalo - Rakennus voi suhteellisen hyvin, kunhan sille vain löydetään sopiva käyttötarkoitus.

Oli vuosi 1936, kun Souranderintien varrelle, hieman Kerholasta Koskenmäkeen päin, kohosi nykyisin Taidetalona tunnettu viehättävä rakennus. Alunperin Taidetalo rakennettiin Lastentaloksi, toisin sanoen neuvolaksi, jota isännöi Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Talon historia paljastaa, että Lastentalon rakentaminen ei ollut mikään itsestäänselvyys, vaan sen rakentamisen mahdollistivat niin yksityisiltä kuin paikallisilta yrityksiltä ja yhteisöiltä saadut lahjoitukset. Tontti vuokrattiin paikkakunnan merkittävimmältä teolliselta toimijalta, Nokia-yhtiöltä, 50 vuodeksi. Vuosivuokra oli yksi silloinen markka, mikä on nykyrahassa 40 senttiä. Tonttivuokra ei siis päätä huimannut. Historiikin mukaan Oy Nokia Ab:n rakennusmestari N. Salminen laati piirustukset ja toimi myös rakennusvalvojana puhtaasti talkootyönä. Kun Kerhola palveli sodan aikana sotasairaalana, Lastentalo toimi sotasairaalan apteekkina. Sodan jälkeen MLL luopui omasta neuvolatoiminnastaan ja vuokrasi Lastentalon Nokian kauppalalle kunnalliseen neuvolatoimintaan. Taloon rakennettiin matala lisäsiipi kouluhammaslääkärin toimintaa varten vuonna 1962. Mainituissa tiloissa on myöhemmissä vaiheissa pitänyt majaansa myös Nokian kameraseura. Kun sitten Nokian kauppala alkoi rakentaa uutta, modernia terveyskeskusta, MLL luopui talostaan vuonna 1977 ja myi sen Nokia-yhtiölle. Neljä vuotta myöhemmin Nokian kaupunki ratkaisi Nokian kuvataiteilijoiden tilaongelman vuokraamalla rakennuksen taiteilijoiden näyttelytilaksi. Kulttuuriväki kunnosti tilat ja pari vuotta myöhemmin, eli vuonna 1983, Taidetalo siirtyi Nokian kaupungin omistukseen. Toisin kuin mainittu uusi ja moderni, nykyisin purkukuntoinen terveyskeskus, Taidetalo, vaikka onkin tällä erää luopunut tehtävästään taiteen tyyssijana, seisoo tukevasti paikoillaan, niin kuin monet muutkin vanhoina hyvinä aikoina rakennetut pytingit. Syitä siihen voidaan vain arvailla. Liekö niihin vaikuttaneet pelkästään palava tarve, voittoa tavoittelematon pyyteettömyys, maalaisjärkevästi toteutetut rakentamisaikataulut vai puhdas osaaminen ja oikeanlaisten materiaalien käyttö. Vanhastaan tiedetään, että esimerkiksi entisaikojen massiivitiilirakentamisessa ongelmia on monistakin syistä johtuen ollut huomattavan vähän. Sen nojalla on lupa ainakin luulla ellei peräti uskoa, että Taidetalon, Kerholan tai vaikkapa kaupungintalon rakentamisessa on käytetty vanhojen hyvien aikojen parasta tietotaitoa pihistelemättä. Koska Taidetalon rakenteisiin ei ole lupaa kajota, Nokian Saneeraus Asiantuntijoiden Jari Karjalainen ei voi ottaa tarkkaa kantaa siihen, kuinka talo todellisuudessa voi. – Sen sijaan aistinvaraisesti tarkasteltuna, sekä pinnoiltaan kosteusmitattuna kellaritiloistakaan ei löytynyt mitään poikkeavaa, Karjalainen toteaa. Nokian kaupungin vs. isännöitsijä Petri Uosukainen myöntää, että Taidetalon ikäiseen rakennukseen on toki väistämättä päässyt kertymään korjausvelkaa. – Tehdyt korjaustyöt ovat olleet kuitenkin kohtuullisen minimaalisia, Uosukainen toteaa. – Ja melko varmastihan tuon ikäisestä rakennuksesta jotain huomautettavaa löytyy, Karjalainen lisää. Mutta kuten sanottu: siinä se seisoo. Yhä. Edelleen. Ja vaikka kulttuuriympäristöselvityksen mukaan kyseinen talo ei ole suojelukohde, onneksi se on kuitenkin kulttuurihistoriallisesti niin merkittävä rakennus, että sen suojelun tarve on selvitettävä rakennusta koskevan toimenpiteen tai asemakaavahankkeen yhteydessä. Kiitos myös siitä. "Aistinvaraisesti tarkasteltuna, sekä pintapuolisesti kosteusmitattuna kellaritiloistakaan ei löytynyt mitään poikkeavaa."