Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Kalasääskellä oli ennätyskesä: viisi onnistunutta pesintää eri puolilla Nokiaa – Ilman tekopesiä kalalle perso koukkunokka olisi pulassa

Kalasääskellä, paremmalta nimeltään sääksi, on paras seurantavuosi, sillä sääksen pesintä onnistui Nokialla viidellä eri paikalla. Sääksi on huolella seurattu seurantalajimme, jonka poikasia on rengastettu jo 60 -luvulla Tuulosjärven ikihongan latvassa. Sääksi pesi nyt Nokian Kaakkurijärvillä, Joenpohjassa, Kulovedellä, Kontaassa ja Sarkolassa. Jos upea kalakotkamme osaisi puhua, se varmaan kiittäisi rengastajia, jotka vuodesta toiseen rakentavat, korjaavat ja ylläpitävät sääksien tekopesäverkostoa. Sääksi on tavallaan tekopesien vanki, sillä jo yli puolet maan sääksikannasta pesii rengastajien rakentamissa tekopesissä, jotka ovat olleet lajille pelastus. Kalakotkilla on vaikeuksia löytää nykyajan nuorista talousmetsistä riittävän suuria ja vahvaoksaisia honkia, jotka kannattaisivat sääksen valtaisaa risulinnaa. Monesti sääksen itse rakentamat pesät putoavat syysmyrskyissä tai viimeistään paksun ja painavan lumen peittäessä pesälinnan. Mutta tekopesä ei putoa. Ammattilaiset osaavat työnsä. Nokian pohjoisosassa sääksi on pesinyt viimeiset 20 vuotta tekopesässä ja pesintä onnistui tänäkin vuonna. Lisäksi Mikko Honkiniemen rakentamissa tekopesissä sääksellä oli kaksi onnistunutta poikaspesintää. Parhaiten tutkittuja lintujamme Sääksi on yksi parhaiten tutkittuja lintulajejamme, jonka seurantatutkimus maassa aloitettiin vuonna 1971 ja jatkuu edelleen. Tutkimukseen osallistuu noin 200 rengastajaa eri puolilla maata. Tutkimuksen piirissä on nykyään yli 700 pesää, myös kaikki Nokiankin pesät. Sääksitutkimusta ohjaa ja koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo. Nokian sääksitutkimuksen yhdyshenkilönä toimii Hannu Simola , joka on rengastanut 262 sääkseä ja lehtopöllöjäkin 1452 yksilöä. Huomattavan osan niistäkin Nokialla. Tuulentallaajan menestys jatkuu Peltoaukeiden yllä paikallaan lekutteleva tuulihaukka, ” tuulta tallaava” ja myyriä tähystävä tuulihaukka palasi maaseudun tyyppilinnuksi ja on Nokian peltoalueilla kaunis ja yleinen näky. Vuonna 1999 aloitimme Pirkka Lappalaisen kanssa Nokian tuulihaukkatutkimuksen nollasta, sillä ainuttakaan pönttöä lajille ei ollut sitä ennen kunnassa. Asensimme maanomistajien luvalla ja yhteistoimin nokialaisten peltoaukeiden latoihin 50 tuulihaukan erikoispönttöä ja tuulihaukat hyväksyivätkin yllättävän nopeasti uudet asumukset vanhojen varisten risupesien sijaan. Pöntöissä on pesimätulos kiistattomasti parempi, mikä on vaikuttanut tuulihaukan pesimäkannan nousuun 70-luvun romahdusvuosista. Kun Pirkanmaalla todettiin vuonna 1982 vain yksi tuulihaukan pesintä, kanta on nykyään jo useita satoja pareja. Nokian tuulihaukkojen pönttöpesintöjen määrä on vakiintunut vuosittain 20–30 pariin. Tänä vuonna pönttöpesintöjä varmistettiin Nokialla 24. Vahvimmat tuulihaukka-alueet olivat perinteisesti Pinsiönniitty ja Tottijärvi. Poikasmäärät olivat suuria hyvästä myyrätilanteesta johtuen. Sarkolassa Olli Sorrin pöntössä tuulihaukalla oli 6 poikasta, samoin Kuljun kartanon ja Tottijärven Ali- Marttilan pöntöissä. Useimmissa pöntöissä oli 5 poikasta, mikä sekin on hyvän pesimävuoden tulos. Suosikkilajini tuulihaukan terävät kynnet ovat tulleet varsin tutuiksi, sillä olen rengastanut vuosien varrella noin 9 400 tuulihaukkaa, Nokialtakin parituhatta. Uhanalaiset nokikanat mukava yllätys Tottijärvellä Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu nokikana oli viime viikonvaihteen lintukierroksen mukavin yllätys Viholassa havaitun kahden räyskän ohella, sillä Tottijärvessä sukelteli vesikasveja pirteästi 22 nokikanaa 24 sinisorsan kanssa. Rannalla tiiraili pikkukaloja harmaahaikara ja lähipelloilla kurkipoikue valmistautui jo syysmuutolle. Taivalkunnan Alasenlahden ohrapelloilla pyydysteli hyönteisiä kauniit keltavästäräkit, joita laskimme Timo Syrjän kanssa peräti 200 yksilöä. Keltavästäräkit ovat syysmuutolla pohjoisen soilta ja matkalla trooppiseen Afrikkaan. Pirkanmaalta keltavästäräkki on lähes hävinnut pesivänä ja on siksi Pirkanmaalla erittäin uhanalainen, mutta maassa silmälläpidettävä laji. Näkyvin lintukierroksen laji oli kuitenkin mustanpuhuva merimetso, joita näimme Pyhäjärven eri kareilla ja saarissa yhteensä 32 yksilöä. Loppukesän suurin merimetsoparvi kuvattiin Vanajanselän Kukkarokivellä, jossa 210 ” mustaa viikinkiä” paistatteli päivää ja kuivatteli höyheniään siivet levällään. Enteilee tulevaa. Ekopinnakisa jatkuu koko vuoden Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen Ekopinnakisa jatkuu vuoden loppuun saakka. Kisassa pyritään löytämään PiLY:n toimialueella mahdollisimman monta eri lintulajia ilman moottoriajoneuvojen käyttöä. Elokuun viimeisen viikon tilanteen mukaan nokialainen Onni Rantanen on kisassa kolmantena havaittuaan 171 eri lintulajia. Kuljunkylän Anne Viitalaakso on nähnyt 143 ja Vahalahden Jari Mattila 142 eri lintulajia.