Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Rengglin tehtaat Tehdassaaressa – ”Joseph Renggli oli monitaitoinen henkilö, jonka nimen toivoisi säilyvän”, kirjoittaa Olavi Toivola kolumnissaan

Nokian teollisuusperinteeseen kuuluvat myös sen tekijöiden nimet. Tehdassaaren vanhoja halleja käytti Upofloor kauan, mutta sitä ennen niissä valmistettiin vuosikymmenet Nokian alkuperäisiä tuotteita, puuhioketta ja paperia. Näiden rakennusten suunnittelija, Joseph Renggli , oli monitaitoinen henkilö, jonka nimen toivoisi säilyvän. Kevät 1882 toi sveitsiläisen insinööri Rengglin Nokialle auttamaan Fredrik Idestamia uuden paperikoneen asennuksessa. Matkasta tuli 25 vuoden taival Suomessa. Emäkosken etelärannalle, Koskenmäen puolelle, alettiin rakentaa uutta tehdasta tammikuussa 1882. Renggli saapui huhtikuussa ja tehdas paperikoneineen oli pystyssä kesällä. Idestam ei ensin ollut tyytyväinen koneeseen, mutta Rengglin taidoin se saatiin ylpeyttä tuottaneeseen kuntoon. Idestam palkkasi insinöörin yhtiöön. ”Kone oli ilmeisesti ensimmäinen Suomessa valmistettu paperikone.” Talvella 1885 syttyi paha tulipalo. Kaikki rakennukset olivat silloin puusta tehtyjä ja koko eteläinen paperitehdas tuhoutui. Renggli rakensi pohjoisrannan tehtaalla pyörineen paperikone ykkösen viereen uuden koneen käyttäen 1882 asentamansa koneen palamattomia osia. Kone oli ilmeisesti ensimmäinen Suomessa valmistettu paperikone. Syksyllä samana vuonna alkoi hanke, joka tähtäsi kolmanteen paperikoneeseen, mutta edellytti rakennusten laajentamista. Joseph Renggli osoitti nyt omaavansa myös arkkitehtuurin tajun. Vanhan puutehtaan tilalle rakennettiin tiilestä kolme huopakattoista paperikonesalia ja puuhiomo. Nämä ovat ne rakennukset, joita nykyisin usein kutsutaan Upofloorin tuotantotiloiksi. Ensimmäisen paperikonehallin kolmiomaiseen päätyyn Renggli muurautti koristeeksi kaksi sveitsiläisristiä kotimaansa kunniaksi. Paperitehdas siirtyi Tehdassaaresta Jyränmaan teollisuustiloihin 1950-luvulla. Rengglin tehtaisiin muutti Upofloorin edeltäjän, 1955 perustetun Kymarnon lattiapäällysteitten valmistus 1960-luvulla. Rengglin työsuhde Nokiaan päättyi 1892, kun hän siirtyi Finlaysonin konepajan johtajaksi. Tampereellakin hän osallistui uusien rakennusten suunnitteluun. Yksi niistä on yhä olemassa oleva pääkonttori Finlaysonin myymälän takana. Tehdassaaren vanhoja tuotantotiloja voitaisiin kutsua suunnittelijansa kunniaksi Rengglin tehtaiksi nyt, kun niille kaavaillaan kolmatta elämää Nokian ja Upofloorin jälkeen.