Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Uusi vapaa-aikajohtaja Asta Engström on myös pianisti ja karavaanari: ”Hyvä elämä ja hyvinvointi syntyvät jo varhaisessa vaiheessa"

– Miltä kuulostaisi, jos liikenneympyrän sulkisi ja Virran valkoiselle ulkoseinälle heijastaisi elokuvan? Nokian uusi vapaa-aikajohtaja Asta Engström kysyy. – Hyvältä, vastaa toinen Asta, 15-vuotias tettiläinen Asta Koivisto , joka on tullut seuraamaan haastattelua. – Tulisivatko nuoret katsomaan? Engström jatkaa. – Varmasti, nuorempi Asta vakuuttaa. Ideana ulkoilmaelokuvateatteri on varmastikin hyvä. Harva kuitenkaan mieltää, että kyse on paljon enemmästä. Syyskuun alussa kaupungin uutena vapaa-aikajohtajana aloittanut Asta Engström puhuu osallistamisesta: siitä, että kuntalainen kokee kuuluvansa vapaa-aikanaan johonkin yhteisöön eikä jää yksin. – Tästä ihminen voimaantuu ja motivoituu tekemään hyvinvointiaan vahvistavia valintoja. Eri-ikäisten ja kuntoisten ihmisten virta Vapaa-aikapalveluihin kuuluu valtava määrä kaikkea. On ladut ja leikkipuistot, vesijuoksut, jumpat ja satutunnit, on Hinttala, Virta ja taidekokoelmat, on erilaisia kulttuuritiloja ja liikuntatiloja sekä nuorisotyötä eri muodoissaan. Lisäksi kaupunki tukee seuroja ja yhdistyksiä niiden toiminnassa, jotta vapaa-ajalla olisi mielekästä tekemistä, kuten laulamista, tanssimista, soittamista, teatteria, suunnistamista, jalkapalloa, nyrkkeilyä... Kuten Asta Engström sen itse sanoo, vapaa-aikapalveluissa virtaa eri-ikäisiä ihmisiä vauvasta vaariin. He ovat erikuntoisia ja edustavat erilaisia väestöryhmiä, ja kaikki he ovat oikeutettuja vapaa-aikapalveluihin. Hauskasti sattuukin se, että Engström on itse vapaa-aikapalveluiden tarjoaman paletin näköinen. Hänellä on laaja-alainen koulutus, työkokemus ja hänen omaan vapaa-aikaansa kuuluu paljon. Suomeakin hän on nähnyt, sillä Nokia on 11. paikkakunta ja Pirkanmaa 10. maakunta, jossa hän asuu. Tätä tosin selittää osittain hänen lapsuudenperheensä, joka joutui isän työn vuoksi muuttamaan paljon. Piano, huilu, kirjapaino, sosionomi, muusikko, terveystieteiden maisteri Joensuussa syntynyt Engström kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion musiikkilukiosta 1980-luvun loppupuolella. Pianon hän oli siskonsa kanssa saanut 7-vuotiaana. Kuopiosta hän muutti Hämeenlinnaan, jossa opiskeli kirjapainoalaa ja jatkoi sieltä edelleen Tampereen ja Kuopion konservatorioihin opiskelemaan musiikin ammattiopintoja. Sivuaineenaan hänellä oli huilu. Elämä ja rakkaus kuljettivat Porvooseen ja Lahteen, jossa syntyi kaksi poikaa. Engström opiskeli lisää: aikuistyön sosionomiksi, ja teki kulttuurialan töitä, oli musiikin tuntiopettajana ja olipa myös muusikkonakin. Sosionomina hän työskenteli muun muassa kolmannella sektorilla. Jossakin vaiheessa hän kuitenkin ymmärsi, ettei ollut vielä siinä työssä, missä halusi isona olla, vaan opiskeli vielä terveystieteiden maisteriksi Jyväskylässä. Tämä kaikki on ollut synnyttämässä oivallusta siitä, mistä syntyy hyvä elämä ja ihmisen hyvinvointi. – Ei todellakaan vain siitä, että hoidetaan sairauksia ja korjataan terveyttä, vaan hyvä elämä rakentuu paljon varhaisemmassa vaiheessa moniulotteisista asioista, Engström sanoo nyt. Edellisessä työpaikassaan Uudenkaupungin hyvinvointijohtajana Asta Engström johti vapaa-aikapalveluita. Tehtävä oli myös poikkihallinnollista hyvinvoinnin edistämistä. Uudessakaupungissa kaksi vuotta Uudessakaupungissa Engström oli kuitenkin vain kaksi vuotta. Taustalla on se, että hänen virkavalinnastaan oli tehty valitus, ja prosessin tietyssä vaiheessa täytyi tehdä varasuunnitelma. Vapaa-aikajohtajan paikka tuli haettavaksi Nokialta, ja Engström lähetti paperit. Lopulta tilanne päättyi siten, että Engström valittiin Nokialle, mutta myös uudestaan vanhaan virkaansa Uudessakaupungissa. Nyt hän on maantieteellisesti lähempänä niin Kuopiossa asuvaa äitiään kuin etelämpänä asuvia poikiaan. Muutakin kuin vain tekemistä Nokialaiset saavat Engströmissä hänen omien sanojensa mukaan uuden kulman vapaa-aikapalveluiden johtamiseen. – Kyse ei ole vain siitä, että järjestetään jotain tekemistä ihmisille. Vapaa-aikapalvelut voivat aidosti edistää hyvinvointia hyvin varhaisessa vaiheessa, silloin kun toimintakyvystä ei ole vielä huolia ja myös silloin, kun toimintakyky on heikentynyt syystä tai toisesta. Toimintakyvyn, kuten hyvinvoinninkin ulottuvuudet ovat fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä. Kuntatalouden heikkeneminen tuo luonnollisesti haasteensa myös vapaa-aikapalveluille. Engström myöntääkin, että tulevaisuudessa palveluita joudutaan kohdentamaan niin, että kaikille ei jatkossa ole välttämättä tarjolla kaikkea, vaan tarpeen mukaan. – Mutta kohdennusta tehdään hyvinvointitiedon ja erilaisten hyvinvoinnin ilmiöiden pohjalta, jotta raskaisiin korjaaviin palveluihin joutumista voisi välttää tai siirtää. – Vapaa-aikapalveluihin kohdistuu kuntalaisilta äärettömän paljon odotuksia. Ne eivät ole lakisääteisesti määritelty, kuten esimerkiksi perusturvan palvelut tai opetuspalvelut. Meidän pitää miettiä, mihin resurssit käytetään. Siksi yhteistyö kaupungin sisällä, seurojen ja yhdistysten sekä vapaaehtoistoimijoiden kanssa on tärkeää. – Lisäksi vapaa-aikapalveluilla on merkitystä kaupungin elinvoiman, veto- ja pitovoimatekijöiden kanssa, kuten tuore kuntalaiskyselykin osoitti. Asukkaat arvostavat harrastusmahdollisuuksia, liikkumisen olosuhteita, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluita. Akvarellimaalausta ja yöpymistä 30 asteen pakkasessa Asta Engström on itse hyöty- ja arkiliikkuja, joka liikkuu luonnossa, kävelee ja pyöräilee jopa sadan kilometrin päivälenkkejä. Nyt hän on ottanut Nokiaa haltuun kävellen ja ihastellut kaunista harjuluontoa. Mielellään hän käy myös erilaisissa kulttuuri- ja liikuntatapahtumissa tutustumassa ihmisiin. Hän harrastaa myös perinteistä lavatanssia ja on löytänyt uudestaan myös akvarellien maalaamisen, jota hän aikoinaan opiskeli työväenopistossa. Pianoakaan hän ei ole unohtanut, vaan on viime aikoina hionut sormitekniikkaa kuntoon. Mutta onpa hän myös karavaanari, joka on yöpynyt muun muassa Inarijärven rannalla 30 asteen pakkasessa joulun alla. – Näiden kokemusten kautta tiedän, mitä hyvää vapaa-aika voi tuoda itselle ja ympäristölle ja mikä merkitys sillä on ihmisten ja yhteisöjen hyvälle elämälle ja hyvinvoinnille. Olen kokenut sen itse.