Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kerholassa kunnioitetaan sodankäynyttä sukupolvea – Pinsiön mieskuoron esitys on enemmän kuin pelkkä konsertti

Seppo Mansikkamäki muistaa sota-ajasta pimennysverhot ikkunoiden edessä, sekä Pentinmaahan, kotinsa lähelle pudotetun desantin kevättalvella 1944. Tapauksen silminnäkijänä oli hänen sisarensa. – Poliisit hälytettiin paikalle, mutta Sasin Ketunkiveen päin pyrkinyttä desanttia ei koskaan tavoitettu. Tosin mitään sabotaasiakaan desantti ei saanut aikaan. Juhani Kivisalolla on Mansikkamäen lailla omakohtaisia muistoja sota-ajalta. Kivisalo muistaa, kuinka Pinsiötä pommitettiin. Hän mainitsee kaksi halkaisijaltaan noin 7-metristä ja kolmen metrin syvyistä, nykyisin veden täyttämää kuoppaa Pinsiön hiihtoladun varrelta. Pinsiöön saatiin puhelinjärjestelmä parahiksi vuonna 1939. Puhelinkeskus sijoitettiin Kivisalon pirttiin ja kun ilmavaara uhkasi, Nokialta annettiin hälytys, että Kivisalon keskuksesta oli soitettava varoitus jokaiseen pinsiöläiseen puhelimeen. – Samalla kertaa pystyi soittamaan kymmeneen paikkaan, mutta melkoista käsityötä johtojen siirteleminen vaati. Näppäräsormisin siihen oli 13-vuotias siskoni, Kivisalo muistelee. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Sota-ajan lauluja, tarinoita ja valokuvia Marraskuun 30. päivä tulee 80 vuotta siitä, kun Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät Suomen rajan yli sotaa julistamatta. – Rakensimme tällaisen esityksen siksi, että haluamme kunnioittaa vanhempiemme, isovanhempiemme ja esipolvien ponnisteluja, toteaa Pinsiön Mieskuoron puheenjohtaja Veijo Hynninen . Hynninen korostaa, että kyseessä ei ole perinteinen konsertti, vaan kuorolaiset ovat keränneet tarinoita, joita ovat kokeneet omakohtaisesti tai kuulleet sukulaisiltaan, naapureiltaan ja tuttaviltaan. – Tarinat lähtevät liikkeelle kultaisista lapsuusmuistoista niiltä onnellisilta ajoilta, jolloin sotaa ei vielä ollut ja jatkuu siitä sotavuosiin. Esitys vie näytelmällisin ja kuvallisin keinoin kuulijan vahvasti niihin tunnelmiin, jotka olivat täyttä totta sotavuodet kokeneelle sukupolvelle. Elina Ylisuvanto on ohjannut esityksen, joka sisältää sota-ajan lauluja ja tarinoita. Tunnelmaa vahvistetaan valkokankaalle heijastettavilla valokuvilla. Lauluja, joihin lukeutuvat muun muassa Elämää juoksuhaudoissa, Evakon laulu, Oi, kallis Suomenmaa sekä Hevoskantaatti, säestävät Maila Böhm pianolla ja Tauno Honkala harmonikalla. Kuoroa johtaa Vesa Rantamäki. Hynninen toteaa, että käsiohjelma on samalla pääsylippu, mutta jos sitä vielä vähän tuunaisi, niin siinä voisi hänen mukaansa olla mukana nenäliinapaketti. – En tarkoita tällä sitä, että me olisimme niin surkeita, vaan olen varma, että tämä esitys liikuttaa. Sota-aikaa sanoin ja sävelin, Kerhola 30.11. kello 15. Nokialaisia miehiä taisteli Talvisodassa Kenttätykistörykmentti 3:n riveissä muun muassa Summan lohkolla. Jatkosotaan miehiä koottiin raskaan tykistön riveihin Nokian patteristoksi. Nokian patteristo, Raskas Patteristo 26, käsitti 27 upseeria, 116 aliupseeria ja 488 tykkimiestä. Hevosia oli noin 250. Patteristo kuormattiin Nokian asemalla, josta se lähti matkaan kolmessa junassa 22.6.1941. Perillä vaunujen purkamisen jälkeen edessä oli 120 kilometrin marssi Rautjärvelle. Kesällä 1944 patteristo osallistui Tali-Ihantalan torjuntataisteluihin.