Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Tiesitkö, että Pispala ja Nokia ovat aikanaan kuuluneet samaan kuntaan?

Vuosisatojen ja vuosikymmenien vaihtumiseen liittyy aina erityistä symboliikkaa. Moni käy pohtimaan menneen vuosikymmenen tapahtumia ja merkitystä. Laajat historialliset muutosprosessit harvoin kuitenkaan noudattavat vuosikymmenien tai vuosisatojen rytmiä. Esimerkiksi 1800-luku päättyi oikeastaan vasta ensimmäiseen maailmansotaan vuonna 1914. 2000-luku alkoi puolestaan ehkä jo etuajassa Berliinin muurin murtuessa vuonna 1989. Sata vuotta sitten Euroopassa ja Suomessa yritettiin toipua sodan kauhuista ja sekasorrosta. Vuosikymmen päättyi puolestaan kaikkien aikojen talousromahdukseen. Tästä huolimatta 20-luku muistetaan iloisena vuosikymmenenä. Kieltolakia paettiin salakapakoihin ja ”kovaa teetä” nautittiin jazzin säestyksellä. Elokuvista tuli koko kansan hupia ja vuonna 1929 Suomessa voitiin nähdä ensimäistä kertaa äänielokuvaa. Suomalaiset urheilijat kahmivat olympiakisoista ennätykselliset mitalisaalit. Talouden nousukausi hyödytti vientiteollisuutta ja maaseudulla entiset torpparit ja maattomat totuttelivat vähitellen maanviljelijä-nimitykseen. Iloisen vuosikymmenen kuvassa on kuitenkin säröjä. Sisällissodan haavat märkivät pitkään ja kansankunnan kahtia jakautuminen näkyi ja tuntui arjessa. Työväestön ja porvariston välissä avautui syvä ideologinen kuilu, mutta riita suomen ja ruotsin kielen asemasta repi myös porvariston sisäisiä rivejä. Sisäpolitiikassa yhteisen sävelen löytäminen oli lähes mahdotonta. Vuosikymmenen aikana Suomessa istui 14 hallitusta, joista vain kahdella oli takanaan kansanedustajien enemmistön tuki. Ristiriidoista huolimatta eduskunta onnistuttiin säätämään mm. lait oppivelvollisuudesta ja uskonnonvapaudesta. Nokian kunnallisessa kehityksessä 1920-luku oli erikoinen välivaihe. Pirkkalan pitäjän teollistuneet osat eli Nokia, Siuro sekä Tampereen läntiset esikaupunkialueet irtautuivat vuonna 1922 emäpitäjästään muodostaen Pohjois-Pirkkalan maalaiskunnan. Harva tietää, että Pispala ja Nokia ovat aikanaan kuuluneet samaan kuntaan. Pyhäjärven eteläpuolinen alue nimettiin Etelä-Pirkkalaksi. Tehtaiden voimakas kasvu ja muuttovoitto hyödyttivät Pohjois-Pirkkalaa. Lainsäädäntö lisäsi kuntien tehtäviä, mutta täällä voitiin jopa alentaa veroäyriä. Pohjois-Pirkkalan aika päättyi vuonna 1937. Mielenkiintoista nähdä, tullaanko vuonna 2022 Pohjois-Pirkkalan lyhyeksi jäänyttä olemassaoloa jotenkin juhlistamaan Nokian ja Pirkkalan kaupunkien toimesta.