Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Mustavalkoinen tappelupukari palasi – kirjosiepolla saattaa olla viidenkin naaraan haaremi

Huhtikuun 27. aamulla kaikui kotipihallamme sekä Alhoniityssä tuttu ja odotettu linnunlaulu: ”Tsiro-tsiro-tsip-tsip, tsiro-tsiro-tsip-tsip”. Kirjosieppokoiraat palasivat ja heti ensitöiksi jokainen pönttö ja kolo oli tarkastettava, jotta niitä voisi esitellä äitienpäivän tienoilla palaaville naaraille. Kirjosiepot saapuvat trooppisesta Afrikasta hämmästyttävällä tarkkuudella. Vuodesta 1994 pitämäni muuttolintuseurannan mukaan kirjosieppojen paluupäivän mediaani on juuri 27. huhtikuuta. Mustavalkeat kirjosieppokoiraat ottelevat keskenään höyhenet pöllyten pönttöjen hallinnasta ja jo pesinnät aloittaneiden tali- ja sinitiaisten kanssa. Kirjosiepolla on harmillinen tapa vallata pönttö erityisesti sinitiaiselta ja rakentaa kylmästi oma pesä tiaisen pesän päälle, jos pönttö sieppoa miellyttää. Talitiaisesta sieppo tosin saa kovemman vastuksen ja aina joskus löytyy talitiaisen pöntöistämme kuoliaaksi nokittu kirjosieppokoiras. Talitiainen on pitänyt pintansa. Kirjosieppo munii toukokuussa 4–8 kaunista vaaleansinistä munaa, joita haudotaan kaksi viikkoa. Reilun kahden viikon ikäisinä poikaset lentävät jo pöntöistä kesäkuun puolivälissä. Elokuussa alkaa syysmuutto Lounais-Euroopan kautta Länsi- Afrikkaan, Länsi-Sahelin talvehtimisalueelle, joten kauan ei tämän, vanhalta nimeltään mustankirjavan paarmalinnun pesintävierailu maassamme kestä. Moniavioinen huikentelija Kirjosieppo on yksi eniten tutkittuja ja rengastettuja pikkulintuja maassamme, talitiaisen ohella tärkein populaatio- ja evoluutioekologian mallilaji. Vuoden 2018 loppuun mennessä 550 000 kirjosieppoa oli saanut renkaat nilkkaansa. Rengastustutkimusten mukaan kirjosieppokoiraat ovat melko pesimäpaikkauskollisia, koiraat naaraita enemmän, mutta nuoret linnut levittäytyvät laajalle. Kirjosieppokoiraalla on tavallisesti useita, jopa viidenkin naaraan haaremi, mutta koiras palaa huikenteluretkiltänsä ruokkimaan vain ensimmäisen hedelmöittämänsä naaraan poikuetta. Muiden naaraiden on tyytyminen yksinhuoltajan arkeen. Silti DNA-tutkimuksilla on voitu selvittää, että näillä ”toisilla” naarailla on pesyeissään useiden eri koiraiden siittämää jälkikasvua. Luonto pyrkii varmistamaan mahdollisimman hyvät geenit jälkeläisille. Kirjosieppokoiraan on kokeellisesti osoitettu tarkkailevan pesäpaikan valinnassaan talitiaisen pesintämenestystä. Aina ei ole kysymys pöntön valtauksesta. Jos sieppo havaitsee sitä jo aiemmin pesinnän aloittaneella tiaiselle suuren poikueen, siepolle se kertoo hyvästä pesimäpaikasta ja niin sieppokin munii suuren poikueen. Osoitus lajien välisestä positiivisesta vuorovaikutuksesta, kuten silkkiuikkujen pesiminen naurulokkiyhdyskunnan suojissa Markluhdanlahdella. Ei haittaa pihamaalla hyttysistä... Kirjosieppo on kiitollinen ja yleinen pönttölintu pihoilla, sillä se ei nirsoile pöntöistä. Kaikki kelpaavat. Tiaispönttöjen valtausta olemme vähentäneet laittamalla pihamaalle toistakymmentä peruspönttöä, joiden lentoaukon halkaisija on kirjosiepolle sopiva 32 millimetriä. Kirjosieppo pesii niistä 3–4 pönttöön, mutta muissa tiaiset saavat pesiä rauhassa. Joku pönttö jää jopa toukokuussa tyhjäksi, mutta saa asukkaat tiaisten kakkospesinnöistä kesä-heinäkuulla. Tärkeää on, että pönttöjä on tarjolla riittävästi. Kärpäsistä, hyttysistä ja paarmoista ei pihassamme ole kiusaa, sillä siepot rahtaavat poikasilleen lentopyrähdyksillään pesäpoikasaikana kymmeniä tuhansia lentäviä hyönteisiä. Sen sijaan kesäkuun pitkät sadejaksot ja kylmyys ovat olleet monena vuonna poikasille kohtalokkaita hyönteisravinnon puuttuessa. Syksyllä olemme puhdistaneet surullisena lukuisista pöntöistä nälkään kuolleita sieppo- ja tiaispoikueita. Lämmin alkukesä on erittäin tärkeä hyönteissyöjien pesinnöille, kuten myös kanalintupoikueille. Knuutilassa ”staijattiin” taas Kaikkien aikojen kylmin Tornien taisto pidettiin jo 26. kerran 4. toukokuuta kylmässä säässä. Yöllä oli satanut lunta. Taistoon osallistui noin 330 lintutornia ympäri maata. Nokialla Knuutilan lintutornin miehitti jälleen Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen joukkue PiLY 3, Siuron Staiji: Timo Havimo, Jari Hiitelä, Hannu Kosonen ja Markku Pulakka. Päivän mittaan joukkue havaitsi kaikkiaan 72 eri lintulajia, merkittävimpinä kangaskiuru ja piekana. Kevään 2018 Tornien Taistossa Siuron Staiji havaitsi 80 eri lintulajia, merkittävimpinä lajeina mustalintu ja pohjantikka sekä vuoden 2017 Taistossa 82 eri lintulajia.