Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Kun kansainväliset tähdet eivät vahvista joukkuetta, junioreille avautuu näytönpaikkoja

Joukkueurheilun kantavia voimia ovat odotetuin sopimuksin solmitut kansainväliset pelaajalupaukset, tähdet, joiden varaan lasketaan totutuin ottein menetystoiveita ja voiton odotuksia. Tämä on ollut kirjoittamaton sääntö, tapa, erityisesti jääkiekossa mutta myös koripallossa. Samaan aikaan niin valmentajat kuin isät, äidit, kummit ja isovanhemmat toivovat junioreiltaan onnistumisia, mahdollisuutta menestyä. Vai toivovatko? Toivommeko junioreilta sittenkin lähinnä hyvää pelivirettä, kivaa porukkahenkeä ja mukavaa harrastusta, jossa paineet eivät nousisi liian koviksi? Uskallammeko olla riittävän tavoitteellisia? Tähtikulttia vaalimalla tulemme samalla vaalineeksi asetelmaa, jossa tähdet tulevat toisaalta ja me muut harrastelemme. Ehkä opimme tähdiltä ja kasvamme heidän mukanaan sitten joukkueena, mutta pysyttelemme varjossa. Koronakevät on vaikuttanut joukkueurheilun dynamiikkaan. Samalla se on vaikuttanut, ja tullee vaikuttamaan myös juniorien mahdollisuuksiin ja mikä olennaisinta, urheilun tavoitteellisiin asetelmiin junioreiden kannalta. Mitä olisi tapahtunut, jos Jalen Henryn, Ladarius Tabbin tai David Gonzalvezin kaltaiset tähdet olisivat jääneet saapumatta joukkueisiinsa? Olisko joku vähemmän tähdeksi halunnut saanut yllättäviä tilaisuuksia loistaa ja menestyä? Syksyn vahvistusten maahantulo on yhä epävarmaa. Joukkueiden rakentaminen ja kauden ennustaminen, valmentautuminen, on nyt mielenkiintoisen haasteellista. Jos kansainväliset tähdet eivät joukkueidemme vahvistuksiksi pääse, käydään otteluita aivan uudelta pohjalta: tasaväkisemmin ja jopa reilummin kuin aiemmin.